Aktiivipihatot sekä hevosten pitäminen ryhmissä yleistyvät Pohjoismaissa. Aiheesta on tullut tutkimuksia viime aikoina, mutta yleinen tietoisuus pihattojen vaikutuksista hevosten hyvinvointiin on vielä melko pientä. Tutkimusten mukaan lajitovereiden seura tukee hevosten hyvinvointia ja hevoset voivat muutenkin paremmin saadessaan liikkua mahdollisimman paljon laajoilla alueilla. Hevoset, jotka asuvat ulkona koko vuoden tarvitsevat kuitenkin tarpeeksi suojaa. Makuuhallin pinta-alat ovat olleet tutkimuksen kohteena. Suojien käytössä on tutkimuksissa huomattu eroja riippuen siitä ovatko makuuhallit rakennettu minimimittoja käyttäen tai suurempina pinta-aloina.
Suomessa karsinan pinta-ala määräytyy niin, että hevonen, jolla on säkäkorkeus yli 160cm tarvitsee vähintään 9 m2 pinta-alaa. Makuuhalleissa voi kuitenkin pienentää pinta-alaa niin, että pinta-ala hevoselle, jolla on 160 cm säkäkorkeus on vain 8 m2 per hevonen. Tutkijat ovat kuitenkin nyt huomanneet, että minimivaatimukset makuuhallien pinta-alasta jäävät niukaksi hevosille ja niitä pitäisi laajentaa.
Mahdollisuus päästä makuulle vaikuttaa hevosen hyvinvointiin
Hevosen nukkumista makuullaan ja sen vaikutusta hyvinvointiin on tutkittu aikaisemmin. Nukkumiseen makuulla vaikuttavat tekijät ovat esimerkiksi kuivikkeen laatu, tallin ulkoasu, lauman dynamiikka jne. Tutkijat ovat Ruotsin maatalousopistolla Flyingen ja Strömsholman kanssa tutkineet miten paljon makuuhallin pinta-ala vaikuttaa siihen nukkuvatko hevoset makuulla. Tutkimus on toteutettu olemassa olevissa aktiivipihatoissa, joissa hevoset liikkuvat vuorokauden ympäri ryhmässä ja hevoset ruokitaan automaateista. Hevosia on seurattu ja kuvattu ja on vertailtu miten hevoset käyttäytyvät, jos niillä on 8, 15 tai 18 neliömetriä tilaa per hevonen. Tutkijat vertailivat myös siihen, kun hevoset seisoivat 10,5 neliömetrin karsinatilassa.
Enemmän lepoa suuremmalla pinta-alalla
Tutkijoiden data osoittaa, että hevoset käyttivät makuuhallia keskiarvolta 20-25% ajasta, hieman enemmän yö- kuin päiväsaikaan. Kun hevoset olivat makuuhallissa ne olivat makuulla noin neljäsosa ajasta. Tutkijat huomasivat kuitenkin eron makuullaoloajasta riippuen makuuhallin pinta-alan suuruudesta.
Kun makuuhallin pinta-ala per hevonen oli 8 neliömetriä makasivat hevoset harvemmin kyljellään ja olivat makuuhallissa vain noin 14 prosenttia ajasta. Kun pinta-ala oli 8 neliömetriä per hevonen näki myös hevosia, jotka jäivät makuulle makuuhallin ulkopuolelle. Jos taas hevosilla oli 18 neliömetriä tilaa makasivat hevoset enemmän ja kävivät makuulla yhtä paljon makuuhallissa kuin sisätiloissa karsinoissa.
Tanskalainen tutkimus on aiemmin osoittanut, että hevoset, joilla on säkäkorkeus 155 cm menevät selvästi enemmän makuulle, jos niillä on pääsy karsinaan, joka on noin 15 neliömetriä verrattuna 6,2 neliömetrin karsinaan. Pinta-ala vaikutti suoraan siihen kuinka paljon hevoset kävivät makuulla, kuinka kauan hevoset makasivat kyljellään ja piehtaroivatko hevoset ennen kuin ne nousivat ylös. Tanskalaisissa tutkimuksissa huomattiin samat taipumukset makuuhallin pinta-alan suuruudesta riippuen.
Uhkaileva käytös väheni pinta-alan suurentuessa
Ruotsin maatalousopiston opiskelija Alnarpissa tutki tiineitä tammoja 7,5, 10,3 sekä 16,7 neliömetriä per hevonen kokoisissa makuuhalleissa. Myös tämä tutkimus osoitti, että suurin osa tammoista käytti makuuhallia, kun tilaa oli enemmän ja monet tammat lepäsivät suuremmissa makuuhalleissa. Yksi tammoista ei päässyt lepäämään kunnolla toisen hevosen uhkailevan käytöksen takia, mutta käytös loppui kun pinta-ala laajeni 16,7 neliömetriin.
Näiden tietojen perusteella jokainen voi miettiä miten voisi vaikuttaa hevosten hyvinvointiin ja tutkailla mahdollisuuksia tarjota lajityypillisempää elämää hevosillemme. Erilaisten vaihtoehtojen tarjoaminen ja miettiminen on tärkeää. Vanhoja tapoja kannattaa kyseenlalaistaa ja pohtia hevosten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Miten voimme jatkossa kasvattaa hevostemme hyvinvointia entisestään ja mahdollistaa rakkaille elämillemme mahdollisimman hyvä elämä.
Lähteet:
Hippson.se, Sara Bref, Svenska forskare: Räkna på 18m2 per häst i ligghallen
Kjellberg, Linda, Jenny Yngvesson, Hanna Sassner, & Karin Morgan. 2021. ”Horses’ Use of Lying Halls and Time Budget in Relation to Available Lying Area” Animals 11, no. 11: 3214. https://doi.org/10.3390/ani11113214
Nilsson, Åse, 2006. Ligghallsareans inverkan på beteenden hos högdräktiga ston i lösdrift. SLU, Department of Landscape Architecture, Planning and Management (from 130101), Alnarp. Alnarp: SLU, Department of Landscape Architecture, Planning and Management (from 130101)
Raabymagle, P. & Ladewig, J. Lying behavior in horses in relation to box size. J. Equine Vet. Sci. 2006, 26, 11–17.
Lue myös muita hevosten hyvinvointiin liittyvä aiheitamme:
Artikkelimme unelmien pihattotallista Espoossa >>
Pihattolive kutsuu kylään hevosten kotiin >>
”Hevoset ovat opettaneet minulle eniten kengättömyydestä” >>
