EU:n lainsäädäntö suosittelee, että hevosella tulisi olla mahdollisuus hakeutua suojaan vuoden ympäri. Hevostietokeskuksen mukaan Suomessa hevosen tulisi pystyä suojautumaan ulkotarhauksen aikana epäsuotuisilta sääolosuhteilta kaikkina vuodenaikoina. Tarhassa tulisi olla rakennettu säänsuoja eli säänsuojakatos silloin, kun tarhaus on kokopäiväistä tai useita tunteja kestävää, eikä hevosta ole mahdollista ottaa talliin sääolojen niin vaatiessa. Hevoset tarvitsevat suojaa myös kesällä, sillä Suomessa hevosten laitumet ovat usein viljeltyjä peltoja, jotka eivät tarjoa minkäänlaista suojaa hyönteisiltä ja sääolosuhteilta. Kesäajan säänsuojaksi käy lain mukaan myös luonnon tarjoama suoja, kuten esim. pieni metsä. Uudet tutkimukset osoittavat kuitenkin, että makuuhallien käyttö on laajempaa kesä- kuin talviaikaan ja makuuhalleja käytetään ensisijaisesti suojana hyönteisiltä.
Hevosia tutkittiin kesän ajan
Tanskassa on tutkittu miten hevoset hyödyntävät makuuhalleja kesän aikana. Tutkijat seurasivat 10 eri ryhmää, johon kuului kaiken kaikkiaan 42 yksityisomisteista hevosta. Hevoset olivat vuorokauden ympäri laitumilla, joissa oli ruohoa, puita ja muuta kasvistoa, jotka mahdollistivat luontaisen suojan auringolta. Kaikilla hevosryhmillä oli myös mahdollisuus hyödyntää makuuhalleja, latoja tai hevosilla oli vapaa pääsy talliin. Tutkijat asensivat infrapunaiset kamerat, jotka kuvasivat hevosia puolen tunnin välein 56 päivän ajan. Tutkijat analysoivat 26 000 kuvaa, joista he laskivat hevosten määrän makuuhalleissa, mitkä yksilöt olivat makuuhalleissa ja mitä he siellä tekivät. Myös makuuhallien lämpötila rekisteröitiin tunnin välein ja tutkijat ottivat talteen Tanskan ilmatieteen laitokselta kuinka monta tuntia aurinko paistoi päivittäin, mikä oli päivien keskilämpötila, tuulen nopeus sekä ilmankosteus. Tutkijat hyödynsivät myös kolmea erilaista hyönteisansaa, jotta he pystyivät hahmottamaan mitä hyönteisiä esiintyi kyseisinä ajankohtina.
Makuuhalleissa harvemmin tarpeeksi tilaa
Tutkimus osoitti, että hevoset hyödynsivät makuuhalleja eri tavalla. Eniten käytetyssä makuuhallissa oli aina joku hevonen sisällä puolet tutkitusta ajasta, kun taas vähiten käytetyssä makuuhallissa vain seitsemän prosenttia hevosista olivat sisällä tutkimusten aikana. Vähiten käytetyssä makuuhallissa oli myös pienin pinta-ala ja tutkijat toteavatkin, että rajoitettu tila, jossa on kaksi sisäänkäyntiä saattaa olla sellainen, johon hyönteiset kerääntyvät tiheämmin. Makuuhalli, jossa oli eniten hevosia samaan aikaan sisällä oli suuri lato, jossa oli kolme sisäänkäyntiä.
– Hevoset käyttävät makuuhalleja vaihdellen, luultavasti riippuen makuuhallin koosta ja siitä miten se on suunniteltu. Myös sisäänkäyntien määrä, luontainen suoja hyönteisiltä sekä ryhmän sisäiset sosiaaliset suhteet vaikuttavat asiaan.
Makuuhallin käytössä oli myös selkeitä yksilöllisiä eroja. Yhdessä makuuhallissa oli vain yksi sisäänkäynti ja se oli melko pieni ja syvä. Siinä hallissa ei nähty kuin muutamia kertoja ryhmän yhtä hevosta. Hevosen omistaja kertoi, että hevosella on melko matala sosiaalinen status laumassa.
Enemmän paarmoja = enemmän hevosia sisällä
Makuuhalleja käytettiin tutkimusten mukaan enemmän, kun keskilämpötila oli korkea, mutta vähemmän kun oli kosteampaa tai tuulisempaa. Kun tutkijat vertailivat kylmiä ja lämpimiä kesäpäiviä, niin makuuhallien käyttö nousi selkeästi päiväsaikaan, mutta öisin makuuhalien käyttöaste pysyi melko samana. Makuuhallien käyttö nousi myös heti niinä päivinä, kun hyönteisansoissa oli eniten paarmoja.
– Koska hevosten laitumet olivat laajat ja niillä oli mahdollisuus hakeutua luontaisesti suojaan auringolta, niin ehdotamme, että hevoset hakeutuivat ensisijaisesti pakoon hyönteisiä makuuhalleihin, kirjoittavat tutkijat artikkeliin. Makuuhalleissa oli myös usein lämpimämpää kuin varjoisissa paikoissa ulkona ja kuitenkin hevoset valitsivat makuuhallin, joka viittaa myös siihen, että hevoset hakeutuivat hyönteisiltä suojaan..
Toisessa tutkimuksessa huomattiin myös, että hevoset valitsivat makuuhallin niinä päivinä kun paarmoja esiintyi vilkkaammin (69 prosenttia) verrattuna rauhallisempiin paarmapäiviin (14 prosenttia). Hevoset, joilla oli mahdollisuus mennä sisälle olivat selvästi rauhallisempia, kun taas hevosilla, jotka joutuivat seisomaan ulkona esiintyi kohonnutta stressihormoni kortisolia syljessä.
Referenssit:
Hevostietokeskus.fi, https://hevostietokeskus.fi/i/hoito/lampotalous/hevosten-suojan-tarve
Janne Winther Christensen, Christina Gudim Strøm, Klára Nicová, Clotilde Lafaige de Gaillard, Peter Sandøe & Henrik Skovgård. Insect-repelling behaviour in horses in relation to insect prevalence and access to shelters. Applied Animal Behaviour Science, Volume 247, 2022, 105560, ISSN 0168-1591, https://doi.org/10.1016/j.applanim.2022.105560.
Janne Winther Christensen, Agnete Gargulak Andersen, Karina Nymark Skovbo & Henrik Skovgård. Shelter use by horses during summer in relation to weather conditions and horsefly (Tabanidae) prevalence. Applied Animal Behaviour Science, Volume 253, 2022, 105676, ISSN 0168-1591, https://doi.org/10.1016/j.applanim.2022.105676.
Hippson, https://www.hippson.se/artikelarkivet/forskning/ligghallen-anvands-som-mest-nar-bromsarna.htm
