Kyra Kyrklundin ja Richard Whiten järjestyksessään 1. yhteinen klinikka – “Hevosten kautta opimme eniten”

Tapasimme Kyra Kyrklundin ja Richard Whiten KorK:in järjestämässä 40+1-vuotis juhla klinikalla Ruskeasuon keskustalleilla. Vaikka Kyra ja Richard valmentavat paljon yhdessä, oli klinikka heidän ensimmäinen yhteinen. Päivän aikana pariskunta valmensi ja antoi vinkkejä 10 ratsukolle ja saimme myös seurata Kyran maastakäsittelytaitoja Louise Jönssonin omistaman ruuna Daynan kanssa. 

Päivä alkoi pressitilaisuudella tuntia ennen kuin upea suomenhevosori Kulta-Ahon Kasimir valoitti Kür-ohjelmalla Ruskeasuon maneesin katsojat lahjakkaan Anna Kärkkäisen seurassa. Keskustelimme Kyran ja Richardin kanssa hevosista, elämästä, valmennuksesta, mitä tunteita Ruskeasuolle saapuminen Kyrassa herättää jne. Oli mahtavaa seurata pariskunnan saumatonta yhteistyötä ja miten upeasti heidän valmennusfilosofiansa on nivoutunut yhteen kaikkien näiden vuosien varrella.

Kyra Kyrklundin klinikalla
Kulta-Ahon Kasimir ja Anna Kärkkäinen

– Hevoset olivat erilaisia kun olimme nuoria. Nykyään jalostamme koulupuolen hevosia, joiden on helpompi tehdä niitä liikkeitä, joita heiltä vaaditaan. Hevoset ovat nykyään reaktiivisempia, joten ratsastajien täytyy olla herkempiä ja paremmassa tasapainossa. Hevoset ovat usein todella energisiä, joten sinun täytyy myös ratsastajana saada hevonen rentoutumaan eri keinoin. Ratsastus ei kuitenkaan ole vain mitaleista kiinni. Voit ajaa hyvin mopolla, ja kuitenkin tappaa itsesi moottoripyörällä, Kyra aloittaa.

– Suhtautuminen hevosiin on myös muuttunut todella paljon. Hevosten hyvinvointi on aivan eri tavalla keskiössä ja olemme uudella tavalla avoimia kysymään miksi asiat eivät aina toimi toivotulla tavalla, Kyra lisää.

Ihmiset miettivät usein ohjia käyttäessään hevosen suuta, vaikka heidän tulisi miettiä miten ohjat vaikuttavat kaulaan ja hevosen pitkään selkälihakseen. – Richard White

Kyra Kyrklundin klinikan ratsastajat uskaltavat näyttää haavoittuvuutensa ison yleisön edessä

Kyran ja Richardin mielestä ratsastajat, jotka osallistuvat päivän klinikalle ovat urheita.

– Ratsastajat tulevat tänne näyttämään kehittämiskohteitaan ja ovat haavoittuvaisia ison yleisön edessä, kun taas koulukilpailussa menet sisään ja yrität olla näyttämättä teidän heikkoja puolia, Kyra toteaa.

Kyra Kyrklund on vuosien ajan keskittynyt myös henkiseen puoleen valmentaessa ja Seppo Heino opetti hänelle jo nuorena, että vanhat automaatiot ja kaavat ovat vaikeita rikkoa ja vaativat aikaa. Uuden oppiminen vaatii noin 100 000 toistoa ja vaikeissa sekä stressaavissa tilanteissa ihminen valuu helposti takaisin vanhaan tuttuun tapaan toimia. Tämän takia Kyra hyödynsi esimerkiksi klinikan aikana ulkopuolisia virikkeitä, kuten raippaa peukaloiden alla auttamaan ratsastajia hahmottamaan omaa istuntaa sekä ratsastusta paremmin. Siiri Kyrön kanssa hän myös toi ohjat kauhukahvan läpi, joka auttoi käsiä olemaan kevyemmät ja rennommat.

Kankiohja antaa pituuden ja nivelohja irrottaa

Päivän aikana Ruut Mantela esiintyi upealla Mandela-ruunalla. Mandela oli alusta asti hieman levoton suustaan, joten Kyra aloitti pysäyttämällä hevosen ja sanoi, että on todella tärkeää, että ratsastaja tietää mitä tekee milläkin ohjalla ja opettaa hevoselle, että se voi myödätä suustaan. Hän muistutti, että kankiohja antaa pituuden ja nivelohja on irrottava ohjasapu. Kyra laittoi myös ohjat ristiasennosta suoriksi ja pohti ääneen, että miksi edes opetetaan ohjien laittaminen ristiin? Hän oli kuulemma itsekin ratsastanut niin, kunnes opetusmestari Herbert Rehbein muutti ohjien asennot Kyran valmentautuessa hänen kanssaan. 

Ruut Mantela ja Mandela ja raippa peukaloiden alla.

Ruutille Kyra Kyrklund haki raipan avuksi, jonka hän asetti peukaloiden alle, jotta Ruth löytäisi tasaisemman ja kevyemmän tuntuman ratsastukseen. Kyra halusi, että Ruth säilyttää saman askelpituuden ja tahdin, mutta haki Mandelalle pidempää ja rennompaa kaulaa. Richard sanoi myös, että on aina hyvä muistaa, että pitkät selkälihakset päättyvät keskelle hevosen niskaa. Hevonen voi laskea pään, mutta se ei tarkoita, että se on aidosti lyhyessä muodossa vaan saattaa kuitenkin jäädä etupainoiseksi.

– Ihmiset miettivät usein ohjia käyttäessään hevosen suuta, vaikka heidän tulisi miettiä miten ohjat vaikuttavat kaulaan ja hevosen pitkään selkälihakseen, Richard toteaa. 

Ratsastajan vartalo on pylväs, joka tasapainottaa hevosta keskeltä

Päivän ensimmäisenä ratsukkona suomenhevosori Kasimirin jälkeen esiintyivät Sonja Lesch ja tamma Kom Snowwhite. Richard pyysi heti Sonjaa muuttamaan istuntaa ja lyhensi Sonjan jalustimia.

– The stirrup is not there to push down upon, it is there to rest your foot. Voit miettiä pyörällä ajoa. Ei pyöräillesäkään paineta voimalla polkimia alaspäin, Richard naurahtaa.

Sonja Lech, Kom Snowwhite ja Richard keskittyvät Sonjan istuntaan.

Richardin mukaan “the riders body is the balance pole in the middle of the horse and the biggest illusion in riding is that we think that we can get the leg underneath the horse.” Hän totesi, että meidän tulisi ratsastajina tuntea hevosen selkä, sillä selän ongelmat ja kankeus tapahtuvat yleensä satulan takana, joka on kohta jota et näe, vaan sinun pitää tuntea se.

”The stirrup is not there to push upon, it is there to rest your foot.” – Richard White

– Kun painat jalkoja eteenpäin, vartalosi kääntyy lonkkaluiden eteen. Pidä siis hevosen etuosa tunnelissa jalkojesi välissä ja pidä jalat olkapäiden alla suorassa linjassa, aivan kuin laskettelisit. Jalkojen kuuluu koukistua, ei venyä. Istunluut ovat 4 cm pitkät ja löytyvät jalkojesi takaosasta. Niiden edessä on häpylyy. Pysy taimmaisten luiden päällä ja pidä vatsan paino lonkkaluiden takana. Tunne, että istut pepun paksun puolen päällä hevosen selkälihasten päällä ja mieti, että satulan takaosa kantaa takapuolesi painon. Älä kuitenkaan työnnä tai purista selkälihaksia, sillä lihakset väsyvät eivätkä lihakset liiku paremmin vaikka puristaisit niitä. Käytä pohkeita aktivoidaksesi vatsan hermostoa, joka kommunikoi suoraan hevosen selkärankaan, aktivoi takajalkojen lihakset ja nostaa hevosen selän ja kaulan ylös sekä niskan korkeammaksi kohdaksi.  Eli taivuta polvet, tunne hevonen, istu takapuolen päällä, kanna jalat ja pysy tasapainossa sään takana.

Kolme kertaa päivässä maastatyöskentelyä kotona

Louise Jönsson tuli areenalle Dayna-ruunan kanssa. Kun Daynan piti siirtyä Piaffiin, Kyra totesi, että liikkeessä ei ollut tarpeeksi voimaa ja pyysi Louisea hyppäämään alas Daynan selästä. Kyra otti sitten Daynalle pidemmän riimunnarun ja koulutti Daynaa maasta käsin. Hän harjoitteli täyskäännöstä etuosan ympäri ja aktivoi sitä kautta Daynan takajalkoja. Ensin hän kuitenkin aloitti laskemalla Daynan pään alas, sillä luonnossa hevonen, joka pelkää pitää päätä ja niskaa ylhäällä ja adrenaliini, joka on luonnon kipulääke, pitää hevosen liikkeessä.

Dayna ei alkuun halunnut rentoutua ja heti kun pää laski alas, se nousi yhtä nopeasti ylös. Kyra kuitenkin odotti rauhallisesti ja tässä näki miten uskomaton hevosnainen hän on. Jotenkin tämä maastakäsin työskentely hetki oli erityisen kiinnostavaa seurata, sillä Kyra sai Daynan kuuntelemaan ja liikkumaan todella hyvin, ja kun Louise hypääsi takaisin selkään aloitti Dayna itsestään Piaffin vain katsoessaan Kyraa. Hän teki sen selvästi iloisesti ja niin, että hevonen oli sisäistänyt mitä siltä haluttiin. Kyra sai myös paineen pois edestä ja hevonen keveni silminnähden myös etuosastaan.

– Haluan kouluttaa hevosia niin, että niillä on ON-OFF-ON-OFF -nappi. Pitää pystyä kokoamaan ja laittamaan energian päälle ja sen jälkeen taas rentouttaa hevonen. Piaffia ei voi pakottaa edestä ja takaa, vaan hevosen täytyy ensin kantaa itsensä. Liikkeen ei tarvitse heti olla perfect, mutta kun mennään oikeaan suuntaan muistetaan kiittää hevosta, Kyra sanoo. Richard kertoo myös, että Kyra harjoittelee omien hevostensa kanssa kolme kertaa päivässä lyhyitä hetkiä maasta käsin kotona omalla tallillaan. Kyra Kyrklund ei enää itse ratsasta.

– Kun on ratsastanut sellaisella tasolla kuin minä, en koe että kehoni enää pystyy samanlaiseen rasitukseen. Se ei olisi reilua minua, hevosia tai Richardia kohtaan, Kyra hymyilee.

Avotaivutus vastataivutuksella

Essi Hiidensalon Notholmens Linzano, on upea FWB ruuna. Notholmens Linzano oli kuitenkin aika vauhdikkaalla tuulella ja jäi hieman lyhyeksi muodostaan ja jäi helposti taipumaan liikaa sisään molemmissa kierroksissa. Kyra pyysi Essiä pidentämään kaulaa, niin että hevonen ei vedä itseään alas vaan sama tahti säilyy ja hevonen kantaa itseään pidemmässä muodossa. Kyran mielestä hevonen nimittäin hidastaessa työnsi hieman alakaulaa eteenpäin.

Essi Hiidensalo ja ruuna Notholmens Linzano harjoittelevat avotaivutusta vastataivutuksen kera.

Korjatakseen ruunan asetusta, Kyra Kyrklund pyysi Essiä ratsastamaan pitkää sivua avotaivutuksessa, jonka jälkeen hän asetti hevosen vastataivutukseen ja taputti sisäkädellä. Ajatuksena oli saada kontrolli ulkolavasta, sillä nyt avotaivutuksessa kaula tuli enemmäin uran sisäpuolelle kuin etupää ja vaikka Kyra haluaa hevosen asetettuna liikkeen suuntaan ja usein taputtaa ulkokädellä, hän sanoi, että joskus on hyvä asettaa myös ulos, jos hevonen liikkuu vinosti, jotta liikerata saadaan korjattua mahdollisimman suoraksi.

Päivä oli kaiken kaikkiaan todella antoisa ja yleisö sekä ratsastajat saivat paljon kotiin vietävää. Opimme uusia asioita, saimme hyviä ideoita omaan treenaamiseen ja Kyra ja Richard teettivät mielenkiintoisia harjoituksia. Yksi harjoituksista oli vastalaukkaa ja siirtymisiä käyntiin pitkillä sivuilla ja ulko-ohjasta myötääminen. Aivan mahtava tapa aktivoida hevonen sekä saada ratsastaja nopeaksi omille avuille.

– Opimme ja kehitymme jatkuvasti Kyran kanssa ja hevoset haastavat meitä ratkaisemaan ongelmia aina vain uudella tavalla. Uskon, että hevoset tietävät niin paljon enemmän kuin mitä me ikinä pystymme ymmärtämään, Richard hymyili heti aamusta haastattelussa, silmät täynnä rakkautta hevosia kohtaan.

Kyra Kyrklundin klinikalta poimittuja vinkkejä

  • Sisäohja kääntää, ulko-ohja antaa puolipidätteen. Kääntäessä ei voi pitää liian kovaa ulko-ohjasta kiinni. Kun tekee puolipidätteitä ulko-ohjalla, hevonen lyhenee ulkoa. Taputa ulkokädellä kun hevonen suoristuu. 
  • Raippa ei ole rangaistus vaan apuväline. Voit käyttää sitä myös etuosan keventämiseen ja lapojen kääntämiseen ja pohkeen taakse, jos hevonen ei reagoi tarpeeksi pohjeapuihin. 
  • Kun pyydät hevosta eteenpäin, niin päätä miten haluat ratsastaa eteenpäin. Askelpituudessa pystyt vaihtamaan tempoa. 
  • Muuta aina yksi asia kerrallaan. 
  • Hevonen antaa lyhyemmän vaikutuksen, kun alalinja lyhenee ja ylälinja pitenee. 
  • Pyydän ratsastajia usein myötäämään ulkokädellä. Jos sanon, että taputa ulkokädellä, se tarkoittaa vain, että ratsastaja vetää vähän vähemmän. 
  • Carry your legs from your hip like a V-shape. Your joints need to bend, not stretch.
  • The back of your knee is around the front of your rib cage. Imagine that the top of the ribcage gets bigger and broader and the horse comes through the front of your body. If you push your leg downward and in, the horse is not able to come up in the rib cage.
  • Support the horses back underneath your back.
  • Perfect practice makes perfect, bad practice just makes bad.
  • Älä yritä nostaa hevosta ylös, vaan anna sen pompata ylös.
  • Istu ulkoistuinluulla laukassa.
  • Jos et löydä tahtia, siirry ravissa kevyeen raviin ja hae tahti sitä kautta.
  • Opettele käyttämään kaikkia apuja muista avuista riippumatta.
  • Istunta on ennen kaikkea paino, joka yhdistää pohkeen ja käden.

Kuvat: Ritva Waris-Wörlin

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä artikkelit:

Henri Ruoste on ratsastuksen rokkitähti>>

Esittelyssä kouluratsastaja Carolina McLean – ”Warwickin kautta opin lukemaan hevosta” >>

Ratsastuksen perusteet: Mikä on koulutusasteikko ja mihin sitä tarvitaan? >>

Tykkäsitkö? Jaa artikkeli

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
HAPPYRIDER.FI

Jatka lukemista