Huolla varusteesi oikein – 4 vinkkiä varusteiden huoltamiseen!

Kuvassa rastastaja kantaa satulaa
Varusteiden kanssa on hyvä olla huolellinen ja pitää niistä hyvää huolta.

Varusteet ovat iso osa hevosharrastusta. Niihin saa tuhlattua paljon rahaa ja jo senkin takia niiden huoltoon kannattaakin panostaa. Huolto on erityisen tärkeää etenkin turvallisuuden takia, sekä omasi että hevosen. Kun huollat varusteet hyvin huomaat, milloin joku asia pitää korjata tai vaihtaa ja lisäksi varusteet kestävät pidempään käyttöä. Kokosimme tähän juttuun vinkit varusteiden huoltamiseen.

Neljä vinkkiä varusteiden huoltamiseen:

1. Säilytä oikein

Varustehuolto lähtee varusteiden oikeasta säilytyksestä. Monet varusteet ovat nahkaisia ja siten herkkiä liialle kosteudelle (joka altistaa esim. homeelle) tai toisaalta lämpimälle ja kuivalle ilmalle (joka tekee nahan koppuraiseksi). Ihannetapauksessa varusteet säilytetään niille tarkoitetussa tilassa (esim. varustehuone) joka on eristetty ja lämmin mutta jossa tuuletus toimii hyvin.

Oikeanlainen säilytys vaikuttaa varusteiden käyttöikään myös rasittamalla niitä mahdollisimman vähän. Esimerkiksi satulaa säilytetään pukilla tai telineellä rungon varassa, silaa koukussa joko rungon tai häntäremmin varassa ja luokkia päät yhteen sidottuna, jottei puu kostuessaan leviä niin, että se menettää muotonsa. Suitset ripustetaan seinälle. Mitä siistimmin varusteet säilyttää, sitä kauemmin ne säilyttävät oikean muotonsa ja kestävät käyttöä.

Kärryjä säilytetään mieluiten katoksessa aisat pystyssä. Näin ne vievät vähemmän tilaa. Rengaskumien, vanteiden ja laakereiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja kuluneet osat on vaihdettava. Joihinkin kärrymalleihin voidaan vaihtaa myös aisat.

Puurekikin on suositeltavaa säilyttää katon alla tai peittää, jos se on mahdollista. Aisat nostetaan ylös ristiin. Perinteisessä reessä on rautaiset jalassuojat, jotka kestävät aika kauan, mutta ns. anturan eli jalaksen ja reen liitoskohdan kuntoa on tarkkailtava.

2. Tarkasta varusteiden kunto

Varusteiden kunto on tarkistettava joka käyttökerran yhteydessä, mikä tavallisesti tapahtuu luonnostaan niitä puettaessa ja riisuttaessa. Lisäksi kuolaimet ja pahasti kuraantuneet suojat tulee pestä joka käyttökerran jälkeen. Silatyyny tai satulahuopa tulee vaihtaa puhtaaseen ja laittaa pesuun tarpeen vaatiessa eli mieluiten ennen kuin se alkaa kovin koppuroitua kuivuneesta hiestä. Jos riimuissa tai suitsissa on irtoavia pehmusteita, ne on hyvä kuivattaa aina kastumisen jälkeen ja pestä tarpeen mukaan. Tavallisesti tyynyt, huovat ja pehmusteet voi loimien tavoin pestä pesukoneessa.

Silan tai setolkan ohjasrenkaista voivat kierteet kulua, jolloin rengas alkaa heilua ja lopulta irtoaa. Nämäkin on hyvä käsin kokeilla joka kerran kun hevosen valjastaa. Remmivaljastuksessa tärkeimpiä tarkkailtavia (kuluvia) osia ovat itse silan ja silavyön ohella ns. alaremmi sekä tietenkin silan aisalenkki. Luokkivaljastuksessa vastaavia kohtia ovat vetorahkeet, rekiaisojen päät ja länkien rinnustinremmi, satulassa vyön lisäksi jalustinhihnat kiinnityksineen.

Harjat tulee pestä mäntysuopavedellä (tai esim. sieni-infektion kyseessä ollessa vähän tujakammilla, desinfioivilla aineilla, kuten Virkon S) ja kuivattaa huolellisesti ennen koriin tai pakkiin laittoa. Kuivatuksen tärkeys korostuu jos harjoissa on metalliosia (esim. harjakampa, kaviokoukku) jotka saattaisivat kosteudelle altistuessaan ruostua. Kun harjakset käyvät heikoiksi ja alkavat katkeilla tai harottaa niin, että harjan käyttöteho heikkenee, on aika vaihtaa se uuteen. Muovisista piikkisuista sekä kumisuista saattavat myös piikit ihan kulua tylsiksi ja lyhentyä ajan ja ahkeran käytön mittaan. Käsilenkitkin ovat monissa harjoissa heikko kohta, mutta toisaalta useimpia harjoja voi hyvin käyttää ilmankin lenkkiä, kun vain soveltaa oikeanlaisen otteen.

3. Pyyhi ja pese varusteet käytön jälkeen

Jos varusteet päivittäisessä liikutuksessa kostuvat hiestä, niitä on syytä pyyhkäistä kostealla pyyhkeellä koppuroitumisen välttämiseksi. Varsinaiseen pesuun ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä päivittäin. Tarvittaessa nahkavarusteet pestään satulasaippualla ja vähällä vedellä sekä rasvataan huolellisesti nahkarasvalla. Vaikeissa tapauksissa voi yrittää pelastaa suitset ja rintaremmit liottamalla niitä kädenlämpöisessä mäntysuopavedessä joitakin tunteja, jynssäämällä sitten pyyhkeellä lian ja märän pois ja rasvaamalla ne kunnolla.

Sadeloimet tulisi pesun yhteydessä kyllästää tarkoitukseen kehitetyllä aineella, jotta ne säilyttävät vedenpitävyytensä. Repeämät tulee parsia ja rikkinäiset soljet poistaa. Väsyneet tarrakiinnikkeet voi vaihtaa uusiin, jos on näppärä eikä loimessa ole muuta vikaa. Usein kuraista loimea ei kannata pestä vaan ennemmin kuivattaa ja harjata tai puistella sitten kuivunut rapa pois. Hikiset kuivatusloimet voi joutua pesemään useammin kuin ulkoloimet.

4. Korjaa ja vaihda rikkinäiset osat

Rikkinäiset osat on korjattava tai korvattava uusilla hyvissä ajoin. Silan, setolkan, länkien ja satulan toppauksia tulee myös tarkkailla, sillä ajan myötä ne tapaavat tiivistyä ja muhkuroitua, jolloin välineistä tulee hevoselle epämukavia. Myöskään välineiden sopivuus ei ole kiveen hakattua, sillä hevosten malli voi vaihdella lihas- ja lihavuuskunnon sekä ihan iän mukaan paljonkin. Aina varustettaessa tulisikin miettiä, istuvatko varusteet varmasti.

Riimunnarujen lukkoja on monenlaisia. Ns. pistoolilukossa on kielen alla pieni jousi, joka voi ajan kuluessa löystyä käyttökelvottomaksi. Tällöin lukon kieli ei pidä ja hevonen voi päästä karkuun. Toinen syy pistoolilukon heikolle toimivuudelle voi olla kehno säilytys: jos kielen alle (jousen kierteiden väliin) pääsee hiekkaa, lukko ei ehkä mene kokonaan kiinni. Sama pätee luonnollisesti myös pistoolilukollisiin pikalukko-ohjiin, pikalukollisiin obersekkeihin ja rintaremmeihin sekä muihin vastaaviin varusteisiin.
Riimunnarut tehdään usein letittämällä, jolloin solmun auetessa letti voi purkaantua. Osaava voi korjata tämän ongelman itsekin, ellei ongelmana ole jonkin säikeen hapertuminen poikki.

Haluatko lukea lisää vinkkejä ja ohjeita, kokosimme ohjeet tallin some-etikettiin >>


Kirjoittaja: Nyyti Vallenius on kirjoittanut hevosromaanin (Sotkuisia kavionjälkiä) ja lisäksi paljon novelleja ja muuta sisältöä eri heppalehtiin. Nyyti on valmistunut hevostenhoitajaksi Salpauksesta.
Kuvat: Sofia Sinisalmi

Tykkäsitkö? Jaa artikkeli

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
HAPPYRIDER.FI

Jatka lukemista