Hevosihmisten keskuudessa suosiotaan aikoinaan kerryttäneet blogit ovat vähitellen hiljentyneet ja muu sosiaalinen media, kuten Instagram, Facebook ja TikTok ovat ottaneet valtaa. Arjen jakaminen ei ole koskaan ollut helpompaa kuin nyt; muutamalla klikkauksella saat kuvia, videoita ja tekstiä muiden nähtäville. Yksikin kuva voi tavoittaa hetkessä satoja, ellei tuhansia ihmisiä. Millainen on hyvä some-etiketti tallilla? Mitä sosiaalisen median pelisääntöjä kannattaa huomioida?
Sosiaalisen median yhteisiä pelisääntöjä tuskin ollaan kiveen hakattu, mutta jokaisen olisi aina hyvä pitää mielessään hyvät käytöstavat sekä käyttää tarvittaessa maalaisjärkeä ja miettiä kahteen kertaan, mitä julkaisee. Ihmiset sosiaalisessa mediassa tuppaavat olemaan hyvin mustavalkoisia ja tekemään omia päätelmiään vain yhden kuvan tai tekstin perusteella. Siksi etenkin omat sanavalinnat tulee ilmaista harkiten, ettei vahingossakaan tule loukanneeksi ketään tai annettua tahtomattaan vääränlaista kuvaa. Itsensä kannattaa aina asettaa lukijan asemaan ja koettaa nähdä, onko väärinkäsityksen mahdollisuus olemassa.
Miten käy, kun lisätään yhtälöön hevoset? Monissa ratsastuskouluissa on nykyään loistava linjaus, että kaikilta tunnilla olijoilta tulee kysyä lupa kuvaamiseen tai pitää muuten huoli, ettei omissa julkaisuissa näy muita ratsukoita. Joillakin talleilla ollaan jopa käyty yhdessä läpi, millaista sisältöä saa julkaista ja mitä ei. Jos tulee kysymyksiä tai et ole ihan varma siitä, mitä saat jakaa, voi asiasta aina kysyä. On parempi vääntää asiat kerralla rautalangasta, kuin jälkikäteen korjata aiheutunutta vaivaa.
Epäonnistuneesta ratsastustunnista kertominen voi tuoda kyseisen ratsastuskoulun huonoon valoon alta aikayksikön – samoin voi käydä jos jakaa tiedostamattaan epäedustavaa materiaalia tuntihevosista. Jos puhutaan vaikkapa hevosen käytöksestä käyttäen vääriä termejä, koko teksti saattaa äkisti muuttaa merkitystään. Vaikka kyseessä olisikin vain yhden ihmisen henkilökohtainen kokemus, voi se vaikuttaa laajalti esimerkiksi tuleviin asiakkaisiin tai kyseisen hevosen myyntiin. Sosiaalisessa mediassa varsinkin ne negatiivissävytteiset asiat leviävät kuin kulovalkea ja maineensa voi menettää yhdessä yössä, joten somen voimaa ei kannata aliarvioida.
Ei ole ensimmäinen kerta kun vaietusta, pinnan alla piilevästä ongelmasta ollaan puolivahingossa mainittu, jonka myötä asiaan ollaankin onneksi puututtu sen vaatimalla vakavuudella. Kaikkea ei tietenkään tarvitse silotella tai vääristää – niistä huonosti menneistä tunneistakin voi kirjoittaa rakentavasti, mikäli asiat osaa ilmaista oikein. Hevosala vaatii avoimuutta ja puhetta asioista niiden oikeilla nimillä, mutta kaikkea ei voi eikä pidäkään jakaa.
Joten ennen kuin painat julkaise-nappia, mieti some-etikettiä.
Lue lisää ohjeita ja vinkkejä tallilla toimimiseen >>Takaisin satulaan, osa 1: Hevosen hakeminen tarhasta ja hoitaminen
Kirjoittaja: Emma Kallioniemi on 23-vuotias turkulainen hevosharrastaja, jonka elämässä hevoset ovat olleet isona osana jo yli 16 vuoden ajan. Hevosharrastuksen lisäksi Emma toimii valokuvaajana ja Instagram-vaikuttajana. Emman Instagramista tilin löytää osoitteesta: www.instagram.com/sporthobune
Kuvat: Sofia Sinisalmi
