Oletko palaamassa takaisin satulaan pitkän tauon jälkeen tai menossa hevosen selkään kenties ensimmäistä kertaa? Kokosimme yhteen tärkeitä valmistautumiseen liittyviä ohjeita. Näiden avulla olet valmiimpi hyppäämään selkään ja saat hyvin kerrattua perusasiat satulaan palaamisen suhteen. Tässä takaisin satulaan -sarjan ensimmäisessä osassa käymme läpi miten ratsastukseen valmistaudutaan jo ennen tallille lähtöä ja mitä tulee huomioida kun hakee hevosta tarhasta. Lisäksi käymme läpi hevosen varustamisen ja hoitamisen ennen selkäännousemista. Sarjan toinen osa keskittyy itse ratsastamiseen ja apuihin (pääset lukemaan sen täältä), ja kolmannessa osassa palautamme mieleen asiat jotka tulisi huomioida ratsastamisen jälkeen (kolmas osa löytyy täältä).
Valmistautuminen alkaa kotona
Ratsastukseen valmistautuminen alkaa jo lähtiessäsi kotoa tallille. Mieti onko olotilasi sellainen, että pystyt tallilla tarjoamaan hevosellesi mukavan kokemuksen kanssasi? Esimerkiksi nälkäisenä, väsyneenä tai muuten puolikuntoisena ei tallille kannata lähteä. Ratsastus ja hevosen käsittely on monella tapaa vaativaa, hevosen kanssa vaaratilanteiden riski kasvaa, jollet pysty täysipainoisesti keskittymään tekemisiisi. Kannattaa myös huomioida, että tallilla menee usein pidempään, kuin aluksi ajattelit, joten eväät ja vaihtovaatetta on hyvä olla varmuuden vuoksi mukana. Äläkä unohda matkasta tärkeimpiä omia varusteitasi: kypärää ja sopivia ratsastusjalkineita, myös turvaliivi ja hanskat ovat erittäin suositeltavia kelistä riippumatta.
Päästyäsi tallille sinun pitää ehkä hakea hevosesi tarhasta sisälle. Kypärä on hyvä pukea jo hevosen hakureissulle päähän ja hanskat varmistavat pitävän otteen riimunnarusta. Mikäli hevonen on sinulle uudehko tuttavuus ja samassa tarhassa on muitakin hevosia, on varminta pyytää joku avuksi hakemaan hevosta. Portille tunkeileva useampi hevonen saattaa nimittäin aiheuttaa hankaluuksia kokeneemmallekin hevosen käsittelijälle. Mennessäsi tarhalle kannattaa ensimmäisenä tarkistaa miten portti avataan sujuvasti ja onko kenties tarpeen sammuttaa sähkö siksi aikaa, kun hevonen otetaan portista ulos.
Kun lähestyt tarhassa olevaa hevosta tee se rauhallisesti ja niin että hevonen varmasti huomaa tulosi. Vältä aina joutumista hevosen takapuolelle, sillä säikähtäessään kilttikin hevonen voi potkaista kohtalokkain seurauksin. Muista, että hevoset lukevat tarkasti ihmisten ilmeitä ja iloinen ilme näyttää hevosestakin kutsuvalta. Kun saat hevosen kiinni, kehu sitä ja rapsuttele hetki kiitokseksi. Makupalojen antamiseen täytyy aina olla omistajan lupa, eikä niitä yleensä suositella. Varsinkin jos tarhassa on muitakin hevosia, makupaloista tulee helposti riitaa hevosten välille ja tämä taas aiheuttaa vaaraa lähellä oleville ihmisillekin.
Ennen tarhasta lähtöä varmista vielä, että hevosesi riimun ja riimunnarun lukot ovat kunnolla kiinni. Tarkista myös poistuessasi, että portti tulee kiinni ja sähköt ovat päällä jos tarhaan jää muita hevosia. Yleensä hevoset ovat tottuneita siihen, että niitä talutetaan niiden vasemmalta puolelta. Pysyttele taluttaessasi hevosen rinnalla sen lavan kohdalla, sillä se on turvallisin paikka, jos jotain yllättävää tapahtuu ja hevosesi säikkyy tai hermostuu. Jos tilanne on jostain syystä tavallista haastavampi, vaikkapa tuulee kovasti ja hevosesi vaikuttaa hermostuneelta, on varminta sujauttaa riimunnaru kulkemaan turvan päältä, jolloin pystyt paremmin hallitsemaan hevostasi. Älä milloinkaan kierrä riimunnarua oman kätesi ympärille ja pidä narua aina kädessäsi niin, että narun pää ei vahingossakaan voi takertua itseesi tai vaikkapa hevosen jalkaan. Taluttaessasi hevosta on tärkeää koko ajan tarkkailla sekä ympäristöä että hevostasi. Hevosen käsittelytilanteisiin ei milloinkaan kuulu kännykän näpräily tai liiallinen uppoutuminen tallikavereiden juttuihin.
Hevosen käsittely karsinassa tai hoitopaikalla
Ennen kuin ryhdyt laittamaan hevosta kuntoon ratsastusta tai muuta liikuntaa varten, sinun tulisi tarkistaa, että hevosella on ollut lähiaikoina tarjolla sekä vettä että heinää. Mikäli esimerkiksi hevonen on ollut kuumana kesäpäivänä tarhassa ja vesi on päässyt loppumaan, pitää sinun heti ensitöiksesi tarjota sille sopivan haaleaa vettä juotavaksi. Hevoset eivät mielellään juo kovin kylmää vettä. Hevosella olisi hyvä olla myös heinää mahassaan silloin kun se lähtee ratsastukseen, sillä tyhjällä mahalla liikkuvan hevosen mahan hapot aiheuttavat hölskyessään mahassa haavoja mahan yläosan herkkiin limakalvoihin.
Kun hevosen perustarpeet on tyydytetty, voit ryhtyä hoitamaan hevosta ja laittamaan sitä kuntoon ratsastusta varten. Useimmiten hevoset laitetaan kuntoon joko karsinassa tai hoitopaikalla ja joillakin talleilla myös käytävällä. Varmista tallin henkilökunnalta soveliaat paikat, jotta et ole hevosesi kanssa muiden tiellä. Paikasta riippumatta hevonen on turvallisinta sitoa kiinni, sen hoitamisen ja varusteiden pukemisen ajaksi. Mikäli hoitopaikalla on niin paljon tilaa, että hevonen pääsee peruuttamaan, varmista ettei hevosella ole tapana narujen kiristyessä saada vetopaniikkia ja alkaa rimpuilemaan vaarallisesti vapauttaakseen itsensä. Karsinassa hoidettaessa hevonen on turvallisinta sitoa pää ovelle päin. Käytä riimunnarun sitomisessa vetosolmua, jonka saa helposti auki ja varmista sopiva narun pituus, jottei hevonen sotkeudu siihen, eikä toisaalta ole ahdistavan lyhyellä ja kiristävällä narulla koko ajan. Suljetummassa tilassa hevosta hoitaessasi, sinun täytyy koko ajan huolehtia omasta turvallisuudestasi. Huolehdi, että sinulla on aina tilaa väistää, jos hevonen sattuu vaikka pelästymään ja käännähtämään äkillisesti. Vältä aina liikkumista ja oleskelua suoraan hevosen takana. Tiiviin kosketuskontaktin pitäminen hevoseen ja sille jutustelu lisäävät myös turvallisuutta, kun hevonen tuntee ja kuulee koko ajan missä liikut, eikä koe yllätyksiä. Äkkinäiset liikkeet ja kovat äänet hevoset kokevat epämiellyttävinä ja pelottavinakin. Hevosen käsittelijän rauhallinen ja positiivinen olemus sen sijaan saa hevoselle mukavan ja turvallisen olon ja hevonen pystyy rentoutumaan ja nauttimaan hoitotilanteesta.
Harjaaminen, kavioiden puhdistus ja hevosen tarkastaminen ennen ratsastusta
Jos hevonen on kovin likainen tai sillä on pitkä turkki, kannattaa harjaaminen aloittaa harjalla, jossa on jämäkät harjakset tai jopa piikkisualla. Valitse käytettävät harjat kuitenkin aina turkin laadun ja hevosen herkkyyden mukaan. Tarkkaile hevosta harjaamisen ajan. Harjaamisen tulisi olla hevoselle miellyttävää ja rentouttavaa. Mikäli huomaat että hevonen jännittyy tai väistelee harjaa, voi syy olla liian kovassa harjassa, liian kovakouraisessa harjaamisessa tai kipeytyneissä lihaksissa. Varsinkin talviaikaan, jos hevosen karva on kuiva, voivat myös keinokuituiset harjat aiheuttaa hevoselle pieniä sähköiskuja. Turkin siveleminen kostealla kädellä tai harjalla poistaa sähköisyyden vähäksi aikaa, mikäli et löydä käyttöösi luonnonharjaksista valmistettua harjaa. Selvitä aina syy hevosen käyttäytymiseen, jos hevosesi ei näytä nauttivan harjaamisesta. Harjaamisen tarkoituksena on poistaa hiertymiä aiheuttava lika varsinkin niiltä alueilta, joihin varusteet tulevat. Samalla harjaaminen lämmittää ja hieroo kevyesti hevosen lihaksistoa, valmistaen sitä jo näin tulevaan ratsastukseen. Harjatessa huomataan myös, jos hevosella on jossain haava tai se aristaa jotakin paikkaa. Näin ollen on tärkeää aina harjata hevonen ennen ratsastusta, vaikka se vaikuttaisikin puhtaalta tai sillä olisi ollut loimi päällään.
Harjaamisen päätteeksi puhdas hevonen kannattaa vielä sivellä kädellä kauttaaltaan kevyesti painaen, jotta huomataan aristaako se jotain paikkaa tai tuntuuko jossain kuumotusta tai turvotusta. Erityisen tarkkaan kannattaa tunnustella läpi jalat ympäriinsä ja myös kavioiden päältä, jotta huomataan mahdolliset lämpötilaerot jaloissa tai kavioissa. Kaikkien jalkojen tulisi tuntua vähän viileiltä verrattuna vartalon lämpötilaan. Polvista alaspäin jaloissa ei kuuluisi tuntua pehmeää turvotusta, vaan jalkojen tulisi olla ns. kuivat. Pieni nesteturvotus on kuitenkin tavallista varsinkin vanhempien hevosten vuohisnivelissä, erityisesti takavuohisissa, eikä se yleensä ole huolestuttavaa. Parhaan tiedon hevosen jalkojen tilanteesta saa henkilöltä, joka on hoitanut kyseistä hevosta jo pidempään. Kaikki yllättäen tulleet muutokset jaloissa tulee tutkia, sillä pienetkin vammat voivat pahentua jo yhden ratsastuskerran aikana. Muista myös huolellisesti puhdistaa aina kaviot ennen ratsastusta, sillä esimerkiksi kavioon tarttunut kivi voi aiheuttaa mustelman tai jopa paiseen kavioon. Tarkista samalla, että kengät ja mahdolliset hokit ovat tiukasti paikoillaan.
Hevosen varustaminen ratsastukseen alkaa oikeiden varusteiden hakemisella. Varusteet on hyvä etsiä jo etukäteen valmiiksi paikalle, sillä hevosta ei saa jättää sidottuna seisomaan minnekään ilman valvontaa. Jos joudut poistumaan pikaisesti kiinnisidotun hevosen luota, pyydä joku tarkkailemaan sitä siksi aikaa. Aina voi sattua jotain yllättävää ja kiinnioleva hevonen voi tarttua johonkin tai pelästyä, silloin vahingot hevoselle ja ympäristölle ovat todennäköisiä.
Monilla hevosilla on kaksi satulaa, toinen sileällä ratsastukseen ja toinen esteille. Maastoratsastukseen soveltuu yleensä paremmin estesatula, jossa ratsastajan on helppo nousta kevyeen istuntaan. Joskus voi olla kuitenkin niinkin, että hevosen satuloista vain yksi sopii sille parhaiten ja muita käytetään ainoastaan joissain tilanteissa lyhyemmän aikaa. Samoin hevosella voi olla useampia suitsia ja kuolaimia, joista vain yhdet on tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön ja muita käytetään vain tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi kankisuitsia käytetään yleensä vain valmennuksissa ja kisoissa harvakseltaan. Varmista siis, että olet valinnut oikeat, tilanteeseen sopivat varusteet. Jokaisella hevosella käytetään tavallisesti vain sen omia varusteita, koska esimerkiksi sama satula ei yleensä sovi kuin yhdelle hevoselle. Satulan toppaukset, etukaaren säädöt ja muut vastaavat on aina tehty juuri kyseisen hevosen mukaan.
Hevosen varustaminen aloitetaan usein mahdollisten suojien tai pinteleiden laittamisella jalkoihin. Jalkojen suojaamisen tarve riippuu kyseisestä hevosesta ja siitä mitä sillä aiotaan tehdä. Kuitenkin esimerkiksi jännesuojia tai hivustussuojia käytetään usein varmuuden vuoksi, varsinkin etujaloissa, koska hevonen saattaa takajaloilla kolhaista etujalkojaan joissakin tilanteissa. Varmista siis mitä suojausta jaloille pitäisi missäkin tilanteessa käyttää. Suojien kiinnittämisessä jalkoihin tulee huomioida, että ne ovat oikealla kohdalla. Suoja ei saa olla tiellä kun hevonen taivuttaa jalkaansa liikkeessä. Oikea kireys on myös tärkeää. Suoja ei saa valua, eikä puristaa liikaa. Kokeile, jos vedät suojaa kevyesti alaspäin, niin sen pitäisi pysyä jämäkästi paikoillaan. Älä kuitenkaan kisko hihnoja tai tarroja niin tiukkaan, että iho pullistelee hihnojen välistä. Jalkojen hyvä verenkierto ja sopiva lämpötila ratsastuksen ajan ehkäisee vammojen syntymistä. Niinpä esimerkiksi paksut pintelit ja patjat eivät ole suositeltavia, koska ne saattavat nostaa jalkojen lämpötilaa liikaa ratsastuksen aikana. Tarkasta lopuksi, että kaikki soljet, tarrat ja muut kiinnityskohdat ovat hyvin kiinni ja ne ovat hevosen jalkojen ulkosyrjällä siten, että hihnojen/tarrojen päät osoittavat taaksepäin.
Seuraavaksi onkin satuloinnin vuoro. Satuloidessa muista aina laittaa satula ensin vähän sään päälle ja siitä taaksepäin vetämällä saat satulan liukumaan oikeaan kohtaan, niin että karvat suoristuvat satulan alta. Oikea paikka tuntuu yleensä siltä, että satula solahtaa siihen ja pysyy siinä hyvin paikoillaan. Tunnustele sormilla hevosen lapaluun pää ja tarkista, että sen takana on tilaa, jotta lapaluu pääsee liikkumaan vapaasti. Voit kokeilla tämän nostamalla etujalkaa polvesta. Tarkista, että huopa on jokapuolelta suorassa ja nosta se kunnolla ylös ja irti sään ja selkärangan kohdalta. Kiinnitä satulavyö ensin kevyemmin ja myöhemmin vasta kiristät sen asteittain oikeaan kireyteen. Kun satulavyö on kiinni ,tarkista että huopa ei edelleenkään kosketa hevosen säkää tai selkärangan kohtaa. Jalustimet kuuluu olla kunnolla ylhäällä, jotta ne eivät tartu mihinkään, kun talutat hevosta.
Suitsimisessa on tärkeää huolehtia, että hevonen ei pääse livahtamaan karkuun, kun riimun tilalle laitetaan suitset. Riimu kannattaa siis avata turvalta ja jättää kaulalle. Myös ohjat sujautetaan ensimmäisenä ripeästi pään yli kaulalle. Kuolaimia laittaessa varo kolhimasta hevosen hampaita metalliin ja toimi muutenkin hellävaraisesti, varsinkin laittaessasi korvia niskahihnan alta. Säädä leukaremmi niin, että sen alle mahtuu nyrkki hihnan ja leuan väliin ja turparemmi niin, että sen alle mahtuu vähintään kaksi sormea päällekkäin. Tarkista, että otsahihna on kummaltakin puolelta oikealla paikallaan eikä valu liian alas. Suorista jouhet hihnojen alta ja varmista, että suitset ovat suorassa ja mukavasti päässä. Tarkista myös, että kuolain lepää suorassa, oikein päin suussa ja ohjat ovat oikein kiinni kuolainrenkaissa. Tarkista, että kaikki soljet ovat hyvin kiinni ja hihnojen päät siististi läpi niille tarkoitetuista nahkalenkeistä. Huolellisesti kiinnitetyt ehjät varusteet ovat tärkeä turvallisuusasia. Älä siis hosu varusteiden laitossa. Kun teet hevosen hoidon ja varustamisen rauhassa ja huolella on teidän kummankin hyvä siirtyä ratsastukseen levollisin mielin.
Kirjoittaja: Minna Salo on erityisluokanopettaja, ratsastuksenohjaaja ja hänellä on tavoitteellista ratsastusharrastusta ja hevosten kasvattamista takana jo noin 30 vuotta.
Kuvat: Sofia Sinisalmi
