Täydellisesti istuva satula – ja muita utopistisia haaveita

"Niinisalon maastoesteillä satulasta on hyvä saada tukea." Kuvaaja Emma Vähä-Pesola / Hallatuuli

Ratsastin ratsastuskoulussa hevosella, jonka satula oli kamala. Siinä oli eräänlainen säkä ja minun ja satulan väliin jäi reisien kohdalla ilmaa. Jouduin hankkimaan pehmustetut ratsastusalushousut, koska muuten vessakäynnit olivat ratsastustunnin jälkeen tuskaisia. Moni kyllä väitti, että kyse on virheellisestä istunnasta, koska ”jos istunta on hyvä, hankaumia ei tule”. Kaikenlaista asiantuntijaa….

Omalle hevoselleni päätin ostaa satulan, joka on myös minulle hyvä. Koulusatulakseni löytyi estesatulan istuimella varustettu koulusatula. Se oli tietenkin aivan ylihintainen budjettiini nähden, mutta aika monta satulaa kokeiltiin, joten alistuin kohtalooni.

”Eräs satulansovittaja sanoi kerran, että jos täydellistä satulaa ei löydy ja satula jää hiukan huonoksi jommalle kummalle, sen ei koskaan pitäisi olla huono ratsastajalle.”

Koulusatula oli minulle ensimmäinen, joten alkuun ajattelin ongelmien johtuvan siitä, etten ollut tottunut siihen  Hevoselleni se sopi älyttömän hyvin, mutta minulla oli koko ajan tunne, että keikahdan etunojaan ja jalkani päätyvät liian taakse. Ratsastaminen oli jatkuvaa asennon korjaamista.  Kun sitten tulin kerran kouluvalmennukseen estesatulan kanssa, valmentaja sanoi sekä istuntani ja hevoseni muuttuneen täysin. Päätin myydä koulusatulan.

Eräs satulansovittaja sanoi kerran, että jos täydellistä satulaa ei löydy ja satula jää hiukan huonoksi jommalle kummalle, sen ei koskaan pitäisi olla huono ratsastajalle. Useimmat hevoset pystyvät kompensoimaan, kunhan ratsastaja vain pystyy istumaan tasapainossa, ja loppu korjataan jonkunlaisella pädillä. Ennen vanhaan ammattilaiset kulkivat hevoselta toiselle oman satulansa kanssa ja väliin laitettiin tarpeen mukaan erilaisia toppauksia. 

”Tässä näkyy miten vaikea satulassa on istua.”

Koulusatulan myyminen olikin sitten oma projektinsa eikä se mennyt kaupaksi sitten millään. Syy oli varmasti se, että se oli pienen hevosen satula. Toisen syyn epäilen olleen se, että sitä kokeilleet osasivat tehdä jo ennen satulan hankintaa sen havainnon, minkä itse tein vasta jälkikäteen: satulassa oli tosi vaikea löytää oikeaa asentoa. Koska satula oli myös aika kallis, sitä oli vaikea saada kaupaksi ilman osamaksu- tai vuokrausmahdollisuutta. Yksi satulaseppä tuomitsi satulani korjauskelvottomaksi ja olisi heittänyt sen roskiin. Toinen satulaseppä korjasi rungon ja ehdotti jykevien polvitukien poistamista ja irrotettavien tukien käyttöä. Näitä voisin rauhassa sovittaa ja valita ajan kanssa sopivat. Tämä muutti kaiken. Se siis oli korjattavissa minulle sopivaksi! Miksei kukaan ehdottanut tätä aikaisemmin?

Hevosen lihaksisto voi muuttua lyhyessä ajassa paljon. En kiellä muutoksia enkä halua käyttää epäsopivia varusteita, mutta pidän maanläheisistä satulansovittajista, jotka  ymmärtävät rahapussini rajallisuuden. He eivät ehdota satulan muokkausta kolmen kuukauden välein. He sanovat suoraan, että erilaisia pädejä myydään juuri tällaisiin tilanteisiin, että satula on hetken ajan hiukan epäsopiva.

Monet satulansovittajat myös varoittavat, että hyvin istuvan satulan kanssa hevonen saattaa alkaa liikkua uudella tavalla. Ratsastaja  haltioituu tästä, mutta uudet lihakset löytänyt hevonen kipeytyy. Ostohetkellä täydelliseksi sovitettu satula ei siis välttämättä olekaan kahden viikon päästä epäsopiva ja myyjä huijari. Toki lihaksisto voi myös muuttua.

Joskus ongelmat silti ovat satulassa ja joskus sekä satulassa että ratsastajassa. Asia on aina syytä tutkia eikä jumiutua ääripäihin.

Nykyisin tuo kovan onnen koulusatula on ihana meille molemmille. Jalkani laskeutuvat oikeille paikoilleen. Välissä kuitenkin oli lähes puolentoista vuoden epätoivoinen ajanjakso, jossa pohdin olenko heittänyt tuhansia euroja kankkulan kaivoon. Ikään kuin rahaa ei tässä lajissa menisi jo ihan tarpeeksi! Kenttäsatulani on ilmatoppausten ja vaihtokaarien takia helposti muokattava. Pystyisin sitä muokkaamaan itsekin, mutta luotan ammattilaisen apuun. Asiantuntija osaa tehdä oikeat päätelmät ja ehdottaa muokkauksia.

Enää en istu päin v***tua enkä päin pe***ttä, ainakaan mitä satulaan tulee. 

Anniina Paalanen tunnetaan hevosmaailmassa paremmin nimellä Ruuhkavuosiratsastaja. Leipätyö hänellä on lukiossa opinto-ohjaajana. Koulutukseltaan hän on teologian maisteri ja hän rukoilee joka päivä, että hänen hevosensa pysyisi kunnossa.

Tykkäsitkö? Jaa artikkeli

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
HAPPYRIDER.FI

Jatka lukemista