Ratsastusharrastusta ei ole ikinä liian myöhäistä aloittaa ja nykyään monet aikuiset löytävät takaisin hevosten pariin vuosienkin tauon jälkeen. Näin kävi myös eläinlääkäri Niina Luotoselle. Niina Luotonen rakastui jo alakouluikäisenä hevosiin. Hänen viikon kohokohta oli tallipäivä ja ratsastustunti. Teini-ikäisenä muutto toiselle paikkakunnalle katkaisi ratsastusharrastuksen eikä sitä ollutkaan enää aikuisuuden kynnyksellä niin helppoa aloittaa uudelleen. Ratsastus painottui lähinnä islanninhevosvaelluksiin. Kun Siiri-tytär saapui maailmaan, hän aloitti kolmivuotiaana ratsastuksen ja yhteinen palo hevosia kohtaan syttyi pikku hiljaa.
– Siiri aloitti ratsastuskoulussa, jonka jälkeen löysimme omat vuokrahevoset ja kävimme myös kesäisin äiti-lapsileireillä. Siitä se sitten pikku hiljaa lähti ja huomasin jossain vaiheessa olevani ratsastuskoulussa yhdellä viikkotunnilla ja sitten kahdella ja nyt meillä on ollut omahevospaketti kohta vuoden verran omahevonen.fi -toiminnan kautta, Niina hymyilee.
”Ehdottomasti parasta on se, että olen oppinut hevosista valtavasti! Minulle on selvinnyt, että rakastan hevosia.”
– Siiri ratsasti valmennusryhmässä ratsastuskoulussamme ja osallistui ’tuntsareihin’ ja kaikkiin mahdollisiin valmennuksiin. Siiri alkoi jossain vaiheessa toivoa omaa hevosta, jolla voisi kilpailla. Olen kuitenkin eläinlääkärin työni puolesta seurannut sivusta useita hevosenomistajia ja tiesin, mitä kaikkea voi liittyä hevosen omistamiseen. Vaikka löytäisimme meille molemmille sopivan hevosen, pysyisikö se terveenä? Olisiko meillä varaa valmentautua? Mitä, jos hevonen sairastuisi emmekä pääsisi ratsastamaan esimerkiksi puoleen vuoteen ja kaikki kulut juoksisivat koko ajan? Nämä kysymykset pyörivät mielessäni. Muistan oikein selvästi, kun eräänä lauantai-iltana löysin heppapalstoja selatessani omahevonen.fi- ilmoituksen. Se oli juuri sitä, mitä olin Siirille etsinyt. Itse ajattelin kuitenkin pysytellä visusti ratsastuskoulussa, koska oli varma, etteivät taitoni riittäisi omahevospakettiin.
Niina kertoo, että kun Siiri aloitti ratsastuksen Omahevosessa, Siirin ratsastus kehittyi huimaa vauhtia Jalo-hevosen seurassa ja säännöllisissä valmennuksissa. Niinan oma ratsastus tuntui kuitenkin junnaavan paikallaan ratsastuskoulussa ja Niinan kova halu kehittyä ratsastajana iski häneen kuin salama.
”Olen oppinut ymmärtämään, että ratsastus on vaativa taitolaji ja itselleen on oltava armollinen. Pieni onnistumisen hetki ja yhteys hevosen kanssa pyyhkii pois kaikki huolet ja murheet.”
– Omahevosesta löytyi kuin löytyikin minulle sopiva suomenhevonen Tajun Pilke, Tauno ja aloin valmentautua kaksi kertaa viikossa. Sen lisäksi käyn kerran viikossa maastossa ja treenaan itsenäisesti. Ehdottomasti parasta on se, että olen oppinut hevosista valtavasti! Minulle on selvinnyt, että rakastan hevosia. Olen oppinut ymmärtämään, että ratsastus on vaativa taitolaji ja itselleen on oltava armollinen. Pieni onnistumisen hetki ja yhteys hevosen kanssa pyyhkii pois kaikki huolet ja murheet. Omahevosen ansiosta olen myös oppinut huomioimaan hevoselle tärkeät lajityypilliset ominaisuudet ja tunnistamaan onnellisen hevosen. Osaan nykyään irrottaa kengän ja juoksuttaa. Osaan myös lastata ja purkaa hevosen, tiedän perusasiat varusteista ja ruokinnasta ja osaan hautoa kaviopaisetta. Voin lähteä kisoihin hoitajaksi tai kisata itse, pärjään kaikissa tilanteissa. Jo BE-kortin ajaminen ja hevosten lastaaminen ja kuskaaminen on ollut aikamoinen saavutus. Kaikkeen ollaan saatu tukea ja apua Omahevonen -tiimiltä.
– En olisi pari vuotta sitten uskonut, että voisin joskus osallistua estekisoihin! Niin vaan on päässyt käymään! Ei sitä euforisempaa tunnetta voi ollakaan, kun onnistuu yhdessä hevosen kanssa. On ihanaa ratsastaa hevosella, jota rakastaa ja kunnioittaa. Täytyy nauttia joka hetkestä ja olla itselleen armollinen. Epäonnistumisiakin on tullut ja niistä on selvitty kaikista ja opittu valtavasti. En ole koskaan nauranut niin paljon, kuin viimeisen vuoden aikana! Olen tutustunut aivan mahtaviin tyyppeihin ja yhdessä on koettu kisamatkoilla ihan unohtumattomia hetkiä. Olen saanut ihania ystäviä, Niina kertoo.
– Hevonen on hieno eläin, joka tekee ihmisen onnelliseksi. Erityisen onnelliseksi voi tulla onnellisesta hevosesta. Treenaaminen ja kilpaileminenkin on kaikille mahdollista, jos uskaltaa yrittää. Ei ole parempaa asiaa olemassa kuin yhteistyö oman hevosen kanssa, Niina hymyilee ja jatkaa rapsuttamaan Taunoa.
Jos mietit oman hevosen hankintaa, tutustu myös meidän OmaHevonen -toimintaan. Olisiko siitä kenties toimiva malli juuri sinulle?
