Loimimarkkinat käyvät kuumina. Suomen talvet ovat selvästi muuttuneet. Meteorologit toki sanovat, että talvet ovat muuttuneet lämpimämmiksi, mutta hevoset tarvitsevat jostain syystä enemmän loimia kuin ennen. Monen hevosharrastajan mielestä talvikarva on kirosana, ja talvikarvaa pyritään ehkäisemään aloittamalla loimittaminen sisäloimilla mahdollisimman aikaisin syksyllä.
Karsinatallissa tälle saattaa olla perustelunsa, sillä hevonen altistuu suuremmille lämpötilanvaihteluille. Hevonen tosin viihtyy sisätiloissa paljon viileämmässä kuin ihminen. Sopiva lämpötila karsinatallissa on Hevostietokeskuksen mukaan noin +10 asteen tietämillä.
”Hyvä merkki karvan eristävyydestä on se, että lumi kerääntyy pieneksi kinokseksi hevosen päälle. Karva eristää silloin, kun lumi ei sula.”
Pihattohevonen saa valita itse, viettääkö se aikaansa makuuhallissa vai ulkona, ja sen kylmänsietokyky kehittyy syksyn mittaan. Kun hevosella on talvikarva, se pärjää mainiosti ilman loimia. Pitkän linjan hevosammattilainen Annika Schulman ei ole loimittanut hevosiaan vuosikausiin.

˗ Kokemukseni mukaan hevonen kasvattaa ihan toisen tyyppisen talvikarvan pihatossa kuin jos se viettää yöt tallissa, Annika kertoo. Lähempänä ihoa on lyhyt ja tiheä kerros, joka pitää hevosen lämpimänä ja kuivana. Sen päälle kasvaa pidemmät karvat, jotka johtavat veden pois hevosen päältä.
Loimita tai älä, mutta ole toiminnassasi systemaattinen
Annika on toiminut hevostalliyrittäjänä vuodesta 1996 ja suunnitellut ja remontoinut useita tallikokonaisuuksia. Näistä kolme viimeisintä on ollut pihattotalleja.
˗ Jos hevonen on saanut kasvattaa hyvän talvikarvan, sille ei kannata pukea loimea enää siinä vaiheessa, kun tulee enemmän pakkasta. Hevosen päälle puettu loimi painaa tällöin hevosen luonnollisen karvan lyttyyn ja sen lämmönsäätelykyky häiriintyy.
Jos hevosta ei ole koko talvena loimitettu, sen voi myös jättää pihattoon oikein hyvin ilman loimea.
– Mahdollinen hiki kuivuu parhaiten ulkona tuulessa, Annika muistuttaa ja lisää, että kun hevoset asuvat pihatossa ja niitä treenataan ulkona, hikoilu ei ole ongelma. Hevoset jaksavat hyvin, vaikka vähän hikoilisivatkin. Lämmitetyt maneesit ovat sitten eri asia, sillä ne on suunniteltu ihmisiä ja klipattuja hevosia varten.
Myös puoliverinen pärjää ilman loimea
Karsinatalli- ja pihattotallihevosen kylmänsietokyvyssä on tietenkin eronsa. Olemme niin tottuneita hevosten pitämiseen sisällä, että unohdamme niille täysin lajityypilliset ominaisuudet. Eristävä talvikarva ei ole vain alkuperäisrotujen asia.
– Hevoseni eivät ole suomenhevosia ja hyvin ne pärjäävät, Annika sanoo ja kertoo hevostensa viettävän aikansa pääsääntöisesti ulkona, vaikka voisivat olla makuuhallissa.
Milloin hevonen sitten tarvitsee pihatossa loimen? Tähän Annikalla on yksiselitteinen vastaus.
– Jos hevonen muuttaa pihattoon talvella karsinatallista, sitä ei voi tietenkään laittaa kylmiltään ulos. Totuttaminen on tärkeää. Mutta kun hevoselle annetaan mahdollisuus tottua eli pidetään sitä välillä ilman loimea, alkaa se kasvattaa hyvän talvikarvan jopa kesken talven.
– Ja jos pihattolaumaan laitetaan uusi hevonen talvella, pitää seurata, pääseekö hevonen aina halutessaan sisään. Alussa saattaa olla, että hevonen on varovainen muiden hevosten suhteen ja mieluummin pysyttelee ulkona. Silloin sitä on hyvä loimittaa, kunnes se on päässyt hyvin lauman sisään.
Viisaan hevosnaisen tapaan Annikallakin on poikkeustilanteita.
– Loimitan hevosen kyllä ohuella hikiloimella kuljetuksen ajaksi, jos olen ollut treenaamassa toisaalla. Kotioloissa laitan hevosen saman tien ulos, vaikka olisi pakkasta. Hevonen voi halutessaan mennä makuuhalliin, mutta harvoin ne menevät. Ne piehtaroivat joko olkipatjalla tai lumessa, menevät sitten ulos ja nostavat karvat pystyyn, niin että tuuli kuivattaa ja pörröttää karvan taas toimivaksi eristeeksi.
Hyvä merkki karvan eristävyydestä on se, että lumi kerääntyy pieneksi kinokseksi hevosen päälle. Karva eristää silloin, kun lumi ei sula. Sateella hevosen pintakarva on toki märkä, mutta kun karvaa siirtää sivuun, ihoa vasten oleva tiivis kerros on täysin kuiva.
– Ihmiset pelkäävät ihan turhaan, että hevonen palelee. Ihmisen palelevat.
Anniina Paalanen tunnetaan hevosmaailmassa paremmin nimellä Ruuhkavuosiratsastaja. Leipätyö hänellä on lukiossa opinto-ohjaajana. Koulutukseltaan hän on teologian maisteri ja hän rukoilee joka päivä, että hänen hevosensa pysyisi kunnossa.