Ähky on hevosten sairauksista ja vaivoista melko yleinen vaiva. Ähkyllä tarkoitetaan hevosen vatsaonteloperäistä kipua. Tätä vatsaontelosta tulevaa kipua voi aiheuttaa hyvin moni asia. Siksi onkin erityisen tärkeää, että kivun syy selvitetään tarkasti. Syitä vatsaontelosta tulevalle kivulle voivat olla muun muassa ummetus, suoliston asennon muutos, suoliston hiekkakertymä, mahahaava tai suolistotulehdus. Vatsaontelon kivun syynä voivat siis olla erilaiset suoliston ja mahan ongelmat.
Tunnista ähky
Ähkyn tunnistaa hevosen muuttuneesta käyttäytymisestä. Ensin hevosesta huolehtivan ihmisen on tunnistettava hevosen niin sanottu normaali käytös ja verrattava sitä käytökseen, jonka vuoksi hevosella epäillään kipua tai vaivaa. Helposti tunnistettava oire ähkylle on, että hevonen ei syö. Hevosen mahan ollessa kipeä, se ei halua syödä. Muita oireita voivat olla esimerkiksi maassa makoileminen ja toistuva piehtaroiminen. Lisäksi hevonen voi ähkyä oireillessaan katsella kylkiään, olla levoton ja hikinen. Nämä kertovat epämiellyttävästä ja kipeästä olosta. Hevosella on myös usein syke selvästi koholla.
Ähkyoireileva hevonen tulee tutkia aina eläinlääkärin toimesta mahdollisimman nopeasti. Jos epäilet hevosella ähkyä, ole herkästi yhteydessä hevosen omistajaan tai eläinlääkäriin. On todella tärkeää tunnistaa vakavat, sairaala- tai leikkaushoitoa tarvitsevat potilaat nopeasti, sillä usein kuljetus hevossairaalaan kestää useamman tunnin. Oireilevan hevosen kohdalla tulee siis pohtia, miten vakavia tai lieviä edellä kuvaillut oireet ovat. Onko hevonen todella levoton? Makaako se ja suostuuko se nousemaan ylös? Piehtaroiko hevonen koko ajan? Miten hyvin se syö ja juo tavalliseen tapaansa verrattuna? Onko hevonen hikinen ja tuskastuneen oloinen? Tärkeintä on olla nopeasti eläinlääkäriin yhteydessä!
Toimi nopeasti
Ensiapuna eläinlääkäriä odotellessa hevosta kannattaa kävelyttää ja sitä voi koittaa saada houkuteltua juomaan. Kävely stimuloi suoliston liikettä. Hevosta ei saa ruokkia oireiden aikana heinällä tai muulla ruoalla, etenkään jos hevoselle on annettu kipulääkettä. Kipulääkkeen antamista itsenäisesti ilman eläinlääkäriä tulee välttää, jotta eläinlääkäri voi arvioida hevosen tilanteen vakavuuden realistisesti. Kipulääke vaikeuttaa tilanteen arvioimista. Eläinlääkäri antaa hevoselle tarvittavan kivunlievityksen tilannearvion jälkeen. Lääkitys annetaan yleensä suonensisäisesti.
Ähkyn hoitoon kuuluvat keskeisesti nesteytys ja kivunlievitys. Mikäli hevosta ei saada juomaan itse, voidaan hevosta nesteyttää nenämahaletkun kautta. Ähkyn taustalla voi olla esimerkiksi liian vähäinen juominen. Erityisesti jos ähkyn hoidossa tarvitaan runsaasti nesteytystä, on se helpointa hoitaa klinikalla. Klinikalla hoidetaan myös ähkyn jatkotutkimukset, joita voivat tapauksesta riippuen olla mahdollinen mahatähystys, vatsaontelon röntgenkuvaus, ultraäänitutkimus ja verinäytteet. Mikäli hevosella diagnosoidaan suoliston asennonmuutos tai sen kipu on voimakasta kivunlievityksestä huolimatta, saatetaan tarvita leikkaushoitoa.
Hevosta ei tule ähkyhoidon jälkeen ruokkia ennen kipulääkkeen vaikutuksen lakkaamista. Ennen ruokintaa pitää myös varmistaa, että hevonen pysyy oireettomana. Ruokintaa voi aloittaa löysillä pirtelöillä ja puuroilla. Heinämäärää voidaan nostaa asteittain eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Ohjeet ja ruokinnan nostamisen määrät riippuvat siitä, miten vakava ähky hevosella on ollut. Kaikkein tärkeintä ähkyn jälkeen on noudattaa eläinlääkärin ohjeita.
Ennaltaehkäise ähky
Ähkyä voidaan ensisijaisesti ennaltaehkäistä huolehtimalla hevosen riittävästä juomisesta. Hevosella pitää olla jatkuvasti vettä tarjolla, jolloin sen on mahdollista juoda riittävästi ja aina tarvittaessa. Hevosesta huolehtivan ihmisen on hyvä olla tietoinen hevosen tavallisesti juomista määristä ja tarkkailla juontimääriä. Joskus lisäjuotto voi olla tarpeen. Kaikenlaiset ruokinnan muutokset tulee tehdä asteittain. Hevosen suolisto ja vatsa on herkkä, eli tärkeää on tehdä pieniä ja hitaita muutoksia, jotta hevosen elimistö pysyy terveenä. Hevosen hampaat tulee hoitaa säännöllisesti ja loislääkitä asianmukaisesti hevosen ikä ja terveydentila huomioiden.
Haastattelimme hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Elina Kummalaa Hevoslääkärikeskus Hippomedista aiheenamme hevosen ähky. Elina on valmistunut eläinlääketieteen lisensiaatiksi Helsingin Yliopistosta vuonna 2005 ja Hevossairauksien erikoiseläinlääkäriksi, DVM Specialist in Equine Diseases vuonna 2011. Lisäksi hän on IAVC kiropratikko.
Kirjoittaja Juulia Erkkilä on intohimoinen hevostyyppi, jonka mielestä parasta hevosissa on niiden herkkyys ja uuden oppiminen niiden kanssa koko ajan. Hän työskentelee ratsastuksenopetuksen ja eläinvusteisen terapian parissa. Omien hevosten kanssa hän on harrastanut kaikkea aina maastakäsintyöskentelystä ja metsissä samoilusta kenttäratsastukseen asti.
