Tiedätkö urheilulajia jossa ei tehdä alkulämmittelyä ennen suoritusta? Haastattelimme Katy Susanna Rahikaista, joka on liikuntaneuvoja ja personal trainer ja kasvattanut poneja ja hevosia Symphatil nimellä 30 vuotta. Hän vetää suosittuja parempi ratsastaja -kursseja verkossa ja tietää mikä on ratsastajan yleisin virhe ennen ratsastusta.
“Olen seurannut ratsastusta lajina pitkän aikaa ja huomannut, että ratsastajat eivät yleensä alkulämmittele itseään ennen hevosen selkään nousemista ja suorituksen aloittamista.”
Alkulämmittely on tärkeää liikeratojen kannalta
Katy kertoo, että alkulämmittelyn tarkoitus on nostaa kehon lämpötilaa, jolloin myös lihakset alkavat lämmetä.
“Alkulämmittelyn avulla keho valmistautuu itse suoritukseen. Verenkierto ja aineenvaihdunta nopeutuvat ja sitä kautta lihasjäykkyydet poistuvat. Hermosto herää ja sitä kautta lihasten suorittaminen tulevaa tehtävää varten on ylipäätään mahdollista.”
Lämmittelyn seurauksena lihakset ja muut kehon osat muuttuvat elastisemmiksi ja sitä kautta liikkeiden laajuus kasvaa. Tämä vähentää vääränlaisia liikeratoja, joiden seurauksena ovat usein revähdykset. Alkuveryttelyllä on siis iso vaikutus suoritukseen, koska se mahdollistaa ratsastamisen täydellä teholla heti alusta asti ja pienentää ratsastajan loukkaantumisriskiä. Myös hevosen lämmittely ennen selkään nousua edistää sen terveyttä ja vähentää loukkaantumisriskiä.
“Vain pieni osa ratsastajista kävelee hevosen kanssa ennen selkään nousua. Ratsastajan tulisikin kävellä reippaasti hevosen vieressä noin kymmenen minuuttia ennen selkään nousua. Tällöin niin ratsastaja kuin hevonen ehtisi lämmitellä ennen suorituksen alkua. Tämän lisäksi lyhyet kehon venytykset ennen ratsastusta tekevät ratsastuksesta kevyempää ja oikea istunta löytyy paremmin heti alusta alkaen”, Katy suosittelee.
Ratsastajan lihaskunnon vaikutus ratsastukseen
Tänä päivänä hevoset jalostetaan yhä herkemmiksi ja reaktiivisemmiksi. Ratsastajat haluavat ratsastaa nopeilla hevosilla, mutta samaan aikaan he ovat jäykempiä ja huonokuntoisimpia yhä enemmissä määrin istumista ja passiivisuutta suosivan elämäntavan vuoksi.
“Myös aikuisiän ylipaino on tuottanut keskustelua sen tuomasta vaikutuksesta ratsastukseen. Ratsastajan painon pitäisi olla myös suhteutettuna hevosen painoon ja rakenteeseen. Ratsastajan tulisi jaksaa istua ryhdikkäänä, itseään kantaen, hevosen liikkeisiin mukautuen ja hengästymättä koko tunnin ajan. Ratsastuksen oppiminen on helpompaa, kun siihen jaksaa keskittyä koko suorituksen ajan”, Katy perustelee.
Väsyneenä ratsastajan ajatus sekä istunta herpaantuu ja sitä kautta myös oppiminen hidastuu. Istuminen elastisesti vaatii lihaskuntoa ja liikkuvuutta, jolloin ratsastajan ei tarvitse puristaa itseään jaloilla ja polvilla pysyäkseen hevosen liikkeiden mukana.
“Harjoittelulla aktivoidut syvät vatsalihakset pitävät vartalon suorana koko ratsastuksen ajan. Ilman näitä syviä vatsalihaksia lähdemme usein huomaamattamme nojaamaan taaksepäin, jolloin ohjista otetaan tukea oman istunnan tasapainottamiseksi. Onnistuakseen tämä vaatii keskiverto ratsastajalta erikseen suoritettavia lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelua. Onneksi viime vuosien aikana ymmärrys ratsastajan oheisharjoittelun tärkeydestä on tullut yhä paremmin harrastajien tietoisuuteen, jonka vuoksi erityisesti ratsastajille suunnatun liikunnan tarjonta on myös lisääntynyt ja monipuolistunut.”
Lue lisää miten voit ratsastaa entistä paremmin >>
Tutustu Katy Coren Paremmaksi ratsastajaksi -verkkovalmennukseen>>
Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä artikkelimme:
