Varsinkin näin keväällä moni selaa innokkaasti hevosten myynti-ilmoituksia tai etsii sopivaa vuokrahevosta. Hevoshaaveissa usein realiteetit kuitenkin helposti unohtuvat. Mitä kaikkea sitten pitäisi ottaa huomioon, jotta se pitkäaikainen ja kaikinpuolin mukava kavioliitto syntyisi? Onko mahdollista löytää se juuri itselleen sopiva, täydellinen hevonen? Näihin kysymyksiin paneudumme tässä artikkelisarjassa, huomioiden eri osa-alueet niin hevosessa kuin ratsastajassakin.
Hevosten vuokraus- ja myynti-ilmoituksista huomataan aina ensin kuvat ja videot. Ulkoisiin seikkoihin helposti perustuu hevosasioissakin se ensi-ihastuksen tunne. Mutta varsinkin, jos on sitoutumassa yhteen hevosen ja sen ratsastukseen sekä hoitamiseen pidemmäksi aikaa, on todella paljon muita tärkeämpiä asioita kuin ulkonäkö, jotka tulisivat selvittää. Myös itseään, ratsastustaitojaan, hevosenkäsittelykokemustaan ja muita henkilökohtaisia fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksiaan tulisi pystyä pohtimaan kriittisesti ja rehellisesti.
Jos ollaan etsimästä kilpailukäyttöön hevosta ja oma kokemus, sekä taidot ovat jo vahvalla pohjalla, on hevosen etsintä periaatteessa melko yksinkertaista. Haetaan hevonen, joka omaa mahdollisimman hyvät ominaisuudet, esimerkiksi liikkeet, rakenteen tai hyppykyvyn, kyseistä kilpailumuotoa ajatellen. Lisäksi kisahevosella tulee olla kilpailukäyttöön soveltuva luonne ja tietysti sen pitää olla terve ja kestävä. Lisäksi silti kisahevosenkin tulisi olla ratsastajalleen ns. käteen sopiva ja tässä tullaankin nyt sille alueelle, jonka merkitys kasvaa sitä suuremmaksi mitä vähäisempi kokemus ja ratsastustaidot ratsastajalla on.
Maailman huippuratsastajat pystyvät periaatteessa ratsastamaan varmastikin millaisella hevosella tahansa. Toisaalta tuskin kukaan huipulla kilpailevakaan silti esimerkiksi ottaa turhia riskejä. Vaikka olisi kuinka taitava ei kukaan varmasti silti halua alleen hevosta, jonka kanssa on todennäköistä joutua usein vaaratilanteisiin, joissa riskinä on itsensä tai hevosen loukkaantuminen. Hevosen luonne sekä hevosen ja ratsastajan luonteiden yhteensopivuus on siis aina tärkeä seikka, joka kuitenkin helposti unohtuu siinä vaiheessa, kun hevonen tai sen kilpailutulokset vaan näyttävät niin kerrassaan upeilta.
Kylmäverinen vai lämminverinen?
Millainen on sitten hyväluonteinen hevonen? Hevosten luonteista voidaan käytännössä erottaa kaksi erilaista päätyyppiä. Kylmäverityyppiset ja lämminverityyppiset hevoset. Yleisesti tiedossa on että mitä enemmän hevosessa on ns. verta sitä enemmän siinä on usein myös herkkyyttä ja niin kutsuttua reaktiivisuutta. Herkkyys ja reaktiivisuus ovat toisaalta ratsulle hyviä ominaisuuksia, sillä reaktiivinen hevonen reagoi myös ratsastajan apuihin yleensä herkemmin ja nopeammin kuin vähemmän reaktiivinen. Mitä vaativammalle tasolle ratsastuksessa halutaan, sitä monimutkaisempien merkkiyhdistelmien ymmärtämistä ja nopeaa reagointia eri apuihin ratsulta vaaditaan. Toisaalta reaktiivinen hevonen voi reagoida myös herkemmin ympäristössä oleviin asioihin ja säikkyä nopeasti reagoiden asioita, joita ratsastaja ei ole vielä edes huomannut. Toisaalta hyvin reaktiivinen hevonen saattaa helpommin mennä myös ns. paniikkitilaan, eli siihen saaliseläimelle tyypilliseen pakotilaan, jossa ratsastajan tai hevosen käsittelijän on lähes mahdotonta vaikuttaa enää hevoseen.
Kylmäverityyppiset hevoset taas vaikuttavat monessa tilanteessa, meidän ihmisten näkökulmasta katsottuna järkevämmiltä, kuin hyvin herkät lämminverityyppiset. Ne katsovat maailmaan rauhallisen kiinnostuneena ja pakenevat paikalta vain, jos ovat täysin varmoja, että kyseessä on oikea vaara. Niille on usein helpompi opettaa sellaisia arjen asioita, kuin vaikkapa klippaus, pesu sihisevällä vesiletkulla tai hyönteismyrkyn suihkiminen. Kylmäverityyppiset hevoset ovat usein myös persoja ruualle, joten hiukan ikävätkin toimenpiteet ne yleensä hyväksyvät mukisematta, jos asiaan liittyy ruokapalkkio. Toisaalta kylmäverityyppiset hevoset eivät aina ole kovin nopeita reaktioissaan silloinkaan kun olisi tarvetta, esimerkiksi esteradalla askelta on pidennettävä heti, kun pohjeapu on annettu, eikä pikkuhiljaa kiihdyttäen, muutoin jäädään ehkä liian kauas oikeasta ponnistuspaikasta. Samoin kouluradalla siirtymiset on tehtävä täsmällisesti kirjainten kohdalla, ei silloin kun ratsu sattuu tulemaan siihen tulokseen, että kai tässä pian pitää jotain tehdä.
Hevosen rotu tai ulkoiset ominaisuudet eivät kuitenkaan automaattisesti kerro sen luonnetta. Moni suomenhevonen, islanninhevonen tai jyhkeä kylmäveriristeytys voikin osoittautua yllättävän herkäksi ja jopa reaktiiviseksi. Pahimmassa tapauksessa, väärin koulutettuna voi kylmäverirotuinenkin hevonen olla hyvinkin hankala, sillä näihin kylmäverityyppisiin hevosiin usein liittyy myös tietynlainen sitkeys ja periksiantamattomuus.
Hevosen luonteen reaktiivisuudessa siis kultainen keskitie olisi paras. Hevosen tulisi olla tarpeeksi reaktiivinen, jotta sen koulutus olisi nopeaa ja se olisi miellyttävä ratsastaa, mutta ei liian reaktiivinen, jotta sen hallinta vaihtuvissa tilanteissa olisi helppoa. Koirien kohdalla puhutaan usein myös koulutettavuudesta, joka on tietynlaista halua suorittaa annettuja tehtäviä ja olla vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Myös hevosissa on havaittavissa eroja tämän suhteen. Osa hevosista on ulospäinsuuntautuneempia ja ottavat mielellään kontaktia ihmiseen, osasta hevosiakin voidaan sanoa, että ne ovat myös miellyttämishaluisia. Osa taas ei ole niin kiinnostunut ihmisen seurasta ja niitä voi olla vaikeampi saada reagoimaan halutulla tavalla.
Hevosen luonteenpiirteistä riippumatta,taitava ratsastaja ja hevosenkouluttaja, osaa kuitenkin kouluttaa eri tyyppisiä hevosia ja muokata metodejaan kullekin hevoselle sopivaksi. Näin ollen hevosen luonteeseen kuuluvia ominaisuuksia voidaankin koulutuksella aina muokata. Perusominaisuudet hevosen luonteessa ovat kuitenkin aina olemassa ja tulevat näkyviin eri tilanteissa. Samoin kunkin ihmisen henkiset ominaisuudet ovat sellaisenaan aina taustalla vaikuttamassa, vaikka ihminen osaakin muuttaa käyttäytymistään tilanteen vaatimalla tavalla.
Jos ihmisellä sattuu olemaan tiedossaan vaikkapa joku oma neuropsykiatrinen erityisyys, kuten esimerkiksi ADHD tai Asperger, hän on ehkä tavallista enemmän miettinyt omaa käyttäytymistään eri tilanteissa ja osaa tunnistaa ne tilanteet hevosenkin kanssa, missä ongelmia voi ilmetä. Mutta näitä asioita tulisi ihan jokaisen hevosihmisen pohtia juuri siltä kannalta, että miten omat piirteet näkyvät toiminnassa hevosen kanssa. Hevonen on suuri, voimakas eläin ja aina silloin tällöin sen kanssa voi joutua haastaviin tilanteisiin ja pahimmillaan jopa hengenvaaraan. Miettimällä niitä vaikeita tilanteita ja omia reaktioitaan niissä, voi tehdä päätelmiä omasta luonteestaan ja kuten hevostenkin kohdalla reaktiivisuudestaan. Olenko itse ratsastaja tai hevosen käsittelijänä sellainen, että pystyn haastavassa, jopa vaarallisessakin tilanteessa rauhoittamaan hevosta ja pysymään itse tyynen itsevarmana. Vai olenko melko arka ja saatan helposti joutua itse paniikkiin tai toisaalta reagoida uhkaan tai turhautumiseen aggressiivisesti.
Ole rehellinen itsellesi
Miten hyvin pystyn toimimaan paineen alla? Menenkö lukkoon ja jähmetyn joissain tilanteissa? Miten käyttäytyn väsyneenä? Kuinka nopea olen fyysisessä toiminnassani tai vaikka puhuessani? Onko minulle tyypillistä nopeatempoisuus kaikessa toiminnassani vai olenko ennenkin hidastempoinen ja rauhallinen? Kuinka voimakkaasti ilmaisen tunteitani? Tämän tyyppisiin kysymyksiin kannattaa kysyä myös kanssaihmisten havaintoja.
Kun pystyy luomaan itsestään rehellisen ja mahdollisimman tarkan kuvan, pystyy myös arvioimaan paremmin sitä millainen hevonen itselle sopii parhaiten. Loppujen lopuksi nimittäin sopivan luonteisen hevosen löytäminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin ihmiskumppanin, sillä riittää että löydät hevosen, joka on luonteeltaan riittävän erilainen kuin sinä. Jos esimerkiksi itse olet nopeatempoinen liikeissäsi ja toiminnassasi, reagoit kaikkeen voimakkaasti ja tunteella, sekä sinun on välillä vaikea hillitä suuttumusta tai pettymyksen tunteita, sopii sinulle parhaiten hevonen, joka ei ole turhan reaktiivinen ja herkkä tai epäluuloinen ihmisiä kohtaan. Sähäkkä luonteenlaatusi saa myös toisaalta vähän reaktioiltaan hitaamman puoleiseenkin hevoseen myös riittävästi eloa ja energiaa. Sama toimii myös päinvastaisessa tilanteessa. Viilipyttymäisen rauhallinen ja hidastempoinen ihminen on omiaan jo pelkällä olemuksellaan rauhoittamaan herkkää ja helposti kuumuvaa tai hermostuvaa hevosta ja toisaalta hänellä voi olla vaikeuksia saada riittävästi eloa ja energiaa niihin vähemmän reaktiivisiin yksilöihin.
Kuten ihmistenkin myös hevosten todellinen luonne paljastuu usein selkeimmin vähän haasteellisissa tilanteissa. Näin ollen varsinkin jos ollaan ostamassa hevosta olisi hyvä pystyä testaamaan hevosta mahdollisimman monipuolisesti eri tilanteissa. Tutulla kentällä pyöriessä tai kiinnisidottuna hoidettaessa oleva hevonen voi vaikuttaa paljonkin helpommalta tapaukselta, kuin mitä todellisuudessa onkaan ja tämän myös hevoskauppiaat tietävät.
Toisaalta vaikka on siis koitettava pitää järki kädessä ja miettiä faktat tarkkaan, kannattaa kuitenkin myös kuunnella omaa intuitiota ja katsoa myös hevosta sen sielun peiliin eli silmiin. Jos kohtaat luottavaisen, kiinnostuneen ja lempeän katseen, joka saa sydämesi liikahtamaan, voi olla että olet löytänyt juuri sen oikean.
