Nämä asiat sinun tulisi tietää omista tunteistasi työskennellessäsi hevosen kanssa

Hevosen kanssa toimiessa tunnetaidot ovat tärkeitä

Jokainen meistä tuntee tunteita ja tunteet tarttuvat myös yksilöstä toiseen. Hevonen ja ratsastaja peilaavat toisiaan vaikka eivät sitä tiedostaisikaan. On hyvin epätodennäköistä, että pelosta jäykistyneen ratsastajan alla olisi täysin rento ja rauhallinen hevonen. Tiedostamalla tunteet ja ymmärtämällä niiden vaikutuksen ratsastaja voi parantaa omaa vuorovaikutusta hevosen kanssa.

”Hevostelu on mitä suurimmassa määrin tunnetta” kirjoittaa Katariina Alongi ja Laura Mannilla viime vuonna julkaistun teoksen Tunnetaitoija Hevosihmiselle alkusanoissa. Kukapa hevosihminen ei olisi joskus tuntenut pelkoa hevosen kanssa, raivoa kun hevonen ei ole esimerkiksi antanut tarhassa kiinni tai häpeää kun kisasuoritus on mennyt aivan päin metsää. Jokainen hevosihminen on myös aivan varmasti tuntenut paljon positiivisa tunteita hevosen kanssa, kuten esimerkiksi syvää yhteenkuuluvuutta, iloa ja kiitollisuutta. Mutta mitä näistä omista tunteista sitten olisi hyvä tietää?

 Jokainen meistä tuntee tunteita

Jokainen meistä tuntee tunteita ja tunteet vaikuttavat meihin monella eri tavalla. Ratsastusvalmentaja ja kirjailia Katariina Alnogi kertoo, että vaikka ihminen haluaa kovasti uskoa, että on täysin rationaalinen, ei näin ole.

– Vaikka me kuinka ajatellaan olevamme ajattelevia olentoja, jotka joskus tuntee, me 

ollaan tuntevia olentoja, jotka ajattelee.

Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää, että meidän tunteet vaikuttavat koko ajan kaikkeen hevosen kanssa tapahtuvaan toimintaan, Alongi jatkaa. 

Tunteilla on tärkeä tehtävä

Tunteilla on tärkeä tehtävä, sillä ne antavat meille hyödyllistä informaatiota. Vaikka tunteet voivat olla sekä epämielyttäviä, että miellyttäviä, eivät ne sinällään ole positiivisia tai negatiivisia, vaan jokaisella tunteella on jokin tarkoitus. Yksinkertaistettuna tunteet voidaan jaotella kahteen eri ryhmään: mielihyväsävytteisiin, jotka saavat meidät hakeutumaan kohti asioita, sekä mielipahasävytteisiin, jotka saavat meidät hakeutumaan poispäin asioista. Työskennellessä hevosen kanssa on hyvä tunnistaa, että juuri näitä eri tunnejärjestelmiä käytetään hyväksi hevosen koulutuksessa. Mielihyväsävytteisiä tunteita käytetään vahvisteena ja mielipahasävytteisiä tunteita puolestaan rangaistuksena. 

Ihminen ja hevonen tuntevat samoja tunteita

Ihminen ja hevonen tuntevat samoja perustunteita kuten kiintymystä, surua ja pelkoa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että kun puhutaan tunteista, ihmisellä on vielä paljon monimutkaisempi tunnejärjestelmä kuin hevosella, sillä ihminen kykenee muun muassa tuntemaan tunteita tunteista. Meillä ihmisillä tunteet kerrostuvat ja kietoutuvat usein monimutkaisiksi vyyhdeiksi, toteaa psykoterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja Laura Mannila.

– Alkuperäinen tunteemme saattaa olla esimerkiksi pelko, jonka päälle tulee häpeä siitä että pelkäämme, ja peitämme pelon ja häpeän tunteet korostuneen reippauden tai jopa aggressiivisen käytöksen alle.

Hevonen ei pysty tällaisia päällekkäisiä tunteita tuntemaan eikä ymmärtämään vaan suhtautuu niihin usein epäluuloisesti, Mannila jatkaa.

Hevoset ja ihmiset ovat laumaeläimiä

Laumaeläimet peilaavat jatkuvasti toisiansa ja reagoivat toistensa kehotilaan. Oletko esimerkiksi huomannut kuinka herkästi haukotus tarttuu? Tai kuinka kaksi läheistä ihmistä käyttävät samoja eleitä ja kehonasentoja. Tämä on elintärkeä taito laumaeläimelle, sillä se varmistaa, että koko lauma pystyy reagoimaan vaaraan salamannopeasti. Tämän vuoksi eri tunneilat saattavat myös tarttua hevosesta ihmiseen ja toisin päin. Sen lisäksi, että hevonen on laumaeläin se on myös saaliseläin. Hevonen on sen vuoksi erittäin herkkä aistimaan erilaisia tunnetiloja ihmisessä, kertoo Alongi.

-Hevoset ovat todella herkkiä aistimaan energian vaihteluja, sykkeitä, hormonitasoja, verenpainetta jne ja sitä kautta tunnetiloja muissa olennoissa. Siksi tunteiden kieltäminen ja tuntematta jättäminen johtaa helposti vaikeuksiin hevosten ja ihmisten välillä. Hevosten kanssa ei siis kannata ”esittää” jotain mitä ei ole, vaan ennemminkin olla oma itsensä, tunteineen kaikkineen. 

Tunteet vaikuttavat meihin myös fyysisesti

Stressaantuneena ihmisen syke kohoaa ja hänen liikkeensä muuttuvat nopeammiksi ja terävemmiksi. Pelko jäykistää kehoa kun taas hyvänolontunteet rentouttavat sitä. Tämä on hyvä tiedostaa sen vuoksi, että eri tunnetilat voivat suoraan vaikuttaa eri apujen laatuun. Pelko voi esimerkiksi jäykistää ratasastajan käden, ja siten tehdä kuolain tuntumasta kovan. Pelon, tai muun tunteen vallassa, ihminen voi antaa hevoselle ristiriitaisia apuja. Jos ihminen esimerkiksi jännittää hyppäämistä, hän antaa hevoselle ratsastukselliset avut hypätä este, mutta koko muu keho kertoo jotain ihan muuta. 

Tunnetaidot auttavat tunteiden säätelyssä

Tunnetaidot auttavat meitä erilaisten tunteiden kohtaamisessa ja säätelyssä. Jos ymmärtää, että oman raivon tunteen takana onkin häpeän tunne omasta pelosta, voi paremmin vaikuttaa omaan käyttäytymiseen hevosta kohtaan. Tunteiden ymmärtäminen voi siis parhaimmillaan johtaa hevosen eettisempään kohteluun. Ennen kuin tunteita voi säädellä ne pitää ensin tunnistaa, Mannila toteaa.

-Näin ollen ensimmäinen askel tunteiden säätelyyn on se, että maltamme hidastaa ja pysähtyä kuulostelemaan, mitä meissä itsessämme milloinkin liikkuu ja tapahtuu.

3 helppoa tapaa harjoitella omia tunnetaitoja

1. Harjoittele kehotietoisuutta

Pysähdy ja havannoi mitä itsessäsi tapahtuu. Tunteet tapahtuvat kehossa, mitä tunnet? Osaatko nimetä tunteen?

2.Tarkkaile omaa käyttäytymistä ja miten se linkittyy tunteisiin

Käyttäydytkö aina samalla lailla, kun tulet vihaiseksi? Mitä tapahtuu kun pelkäät? On tärkeää, että pyrit tarkkailemaan itseäsi mahdollisimman neutraalisti. Ei ole oikeaa tai väärää, hyvää tai huonoa. 

3.Hengitä tietoisesti

Tämä harjoittaa kykyä säädellä tunteita. Joskus kun on voimakkaan tunteen vallassa kannatta vain pysähtyä hengittämään. Hengitä rauhassa nenän kautta sisään ja hellittäen, pehmeästi ulos. Uloshengityksen lopussa voit jäädä pieneksi hetkeksi ”kellumaan”. Tunne miten hengitys tuntuu laajenemisen ja supistumisen liikkeenä kehossa.

Kirjoittaja: Aurora Uusitupa on humanististen tieteiden kandidaatti ja hevosnainen, joka on perehtynyt klassiseen ratsastukseen sekä hevosen hyvinvointiin. 

Tykkäsitkö? Jaa artikkeli

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
HAPPYRIDER.FI

Jatka lukemista