Ratsastajan oheisharjoittelu on tärkeä osa hevosharrastusta. Itse ratsastaminen harjoittaa kehoa yllättävän yksipuolisesti joten on tärkeää harjoittaa kehoa myös ratsastuksen ulkopuolella. Oheisharjoittelun hyödyistä kerroimme laajemmin aiemmassa artikkelissamme. Jooga on yksi hyvä ratsastamista tukeva laji. Miksi juuri jooga? Kysyimme asiaa ratsuttajana ja ratsastusen opettajana toimineelta Kia Heroldilta, joka toimii nykyään myös joogaohjaajana.
”Sulje silmäsi hetkeksi. Ota syvä hengitys nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Hengitä vielä kerran sisään ja ulos ja kuvittele hetkeksi olevasi hevonen. Rauhaa rakastava energiapakkaus, joka rakastaa rutiineja ja on kuin soljuva ja virtaava vesi kevään kynnyksellä.
Seisot boksissa ja sinun ihminen tulee käymään luonasi. Viet korvat eteenpäin innostuksesta, mutta huomaat jo askelluksesta, että hänellä on tänään kiire. Hän ei tule sanomaan hei eikä edes huuda ovelta mitään vaan kävelee nopeasti hakemaan harjapakin, satulat ja suitset ja tulee luoksesi ripein askelin. Hän hengittää jotenkin hassusti ja huomaat miten myös itse pidätät hengitystä. Mietit, että jos sinun ihminen pidättää hengitystä, niin jotain pitää olla hullusti. Onkohan hän peloissaan, pakeneeko hän leijonaa tai ehkä suurin ongelma on tuo katolta tippuva lumi?
Sinun ihminen vie sinut maneesiin ja odottaa, että teet juuri sen mitä hän tänään käskee. Jos et ihan ymmärrä hänen käskyjä, niin hän potkaisee pari kertaa kylkeen kannuksilla tai nappaa hieman kovempaa kädellä suusta. Auts…En vieläkään ihan ymmärrä.
Nyt voit avata silmät ja muistella kuinka monta kertaa juuri sinä olet ollut tuossa mielentilassa tallilla. On ollut hieman kiire kotona tai töissä. Lasten harrastusten osalta tuli muutos, piti ehtiä kauppaan nopeasti ja kenties pomo oli jälleen ärsyttävä (ihme ja kumma ne aika usein ovat). Kävit vielä juoksemassa jotkut portaat jossain ja sen jälkeen nappaat pikaisen Teams-palaverin uuden asiakkaan kanssa illalla kotona.
Hevoset rakastavat rauhaa ja rutiineja. Jos me saavumme kovin stressaantuneessa tilassa tallille ei hevonen voi ymmärtää meidän kehonkieltä ja aloitamme kommunikaation väärästä paikasta ja tunnetilasta.
Miksi jooga? Vastakohtien yhdistäminen, yin ja yang
Kaikki oheisliikunta on ratsastajille hyväksi, mutta jooga on erityisen hyvä vastapaino ratsastukselle. Joogassa ei vain kehitetä lihaksia tai venytetä eri kehonosia, vaan joogan perusta on hengityksessä, mielen rauhoittamisessa ja oman itsensä kohtaamisessa. Kun opimme keskustelemaan keskushermostomme kanssa opimme aktivoimaan parasympaattisen hermoston, joka vastaa kehon palautumisesta.
Joogassa vastakohdat yhdistyvät. Kuljemme liikkeestä (asana) rentoutumiseen (savasana). Joogan kautta opimme polariteeteista ja kuten ilo ja suru ovat vain kolikon toisia puolia, niin ovat myös liike ja rentoutuminen. Molempia tarvitaan ratsastuksessa ja joogan kautta opimme olemaan sekä vahvoja että rentoutuneita samaan aikaan. Opimme rentouttamaan ja aktivoimaan lihaksia ja hengittämään hevosen liikkeen mukana. Joogassa hyödynnämme hengitystä ja hengitystekniikoita ja opimme hengittämään koko kehon läpi. Opimme myös eri asanoiden kautta tasapainottamaan kehoa ja tunnistamaan kehon vinoudet. Saatamme esimerkiksi olla vasemmalta puolelta lantiota enemmän jumissa, jolloin kuljeudumme enemmän kehon kireälle puolelle ja päädymme istumaan vinosti satulassa. Tämä näkyy esimerkiksi volttia ratsastaessa, jolloin emme saa lantion painoapuja tuotua oikein voltille kääntyessä ja lantio jää enemmän vasemmalle. Tämä taas aiheuttaa sen, että taivumme kasaan kyljistä, jolloin alkuperäisestä “kireysongelmasta” tulee myös “tasapaino- sekä myötäämisongelma”.
Jooga vahvistaa myös meidän keskustaa, jonka helposti saatamme mieltää vatsan ja selän alueeksi, mutta keskusta koostuu näistä kaikista lihasryhmistä: Transversus abdominis (poikittainen vatsalihas), Obliquus Internus Abdominis (sisempi vino vatsalihas), multifidus (selän syvät lihakset), diafragma (suuri hengityslihas)l sekä lantion pohja. (kirjasta Spänst & Harmoni i ryttarens sits, Birthe Vogelius.)
Vaikka jooga kehittää ratsastajan tasapainoa suoruutta, lihastonusta sekä mielen voimaa on hengitys kaiken a ja o. Jos ratsastaja ei hengitä, hevonen ei hengitä. Ja vaikka usein kuulemme, että minä hengitän koska elän, niin useimmat meistä kulkevat arjen läpi hengittäen pinnallisesti koska meille ei ikinä ole kerrottu miten oikeaoppinen hengitystekniikka parantaa hyvinvointia eikä meille ole annettu työkaluja joiden kautta opimme hengittämään koko kehon läpi. Kun hengitämme pinnallisesti hengitys siirtyy ikään kuin ylemmäs koko kehoon ja meistä tulee hieman eteenpäintaipuneita, joka vaikuttaa meidän tasapainoon ja ryhtiin. Kun taas hengitämme oikein keho ja mieli rentoutuu ja pääsemme istumaan hevosen selkään rentoina ja aktiivisina ja opimme tuntemaan myös hevosen vinoudet ja kehittämiskohteet paremmin.
Nyt voit jälleen sulkea silmät. Ota syvä hengitys nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Hengitä vielä kerran sisään ja ulos ja kuvittele, että olet matkalla tallille. Huomaat ajaessassi, että mielesi seikkailee monessa paikassa ja olet hieman ylivirittyneessä tilassa. Aikaisemmin et olisi huomannut mitään eroa, mutta nyt tunnet jo, että pidätät hengitystä ja kehosi on jännittyneessä tilassa. Pysäytät auton hetkeksi ja keskityt hengitykseen. Huomaat melko nopeasti, että lyhytkin hengähdystauko tuo sinut takaisin tähän hetkeen ja kun saavut tallille, olet valppaana hevosesi hörinälle, et kiirehdi satulahuoneeseen vaan käyt ensin tervehtimässä, silität hevosta ja tunnet miten hengitys soljuu sinun kautta hevoseen ja hevosen kautta sinuun. Kuljetat itsesi lähemmäksi hevosta ja hengität tuoreen heinän ja hevosen tuoksua sieraimiisi. Hetkeksi tunnet miten aika pysähtyy ja mieli rauhoittuu. Tässä ja nyt on hyvä olla.”
Kirjoittaja Kia Herold on joogaohjaaja, markkinoinnin ja viestinnän moniammattilainen, äiti ja pienen Jack-koiran sekä hyvin energisen Thor-hevosen omistaja. Hevoset ovat aina olleet Kialle elämän suola ja hän uskoo, että jos me voimme ihmisinä paremmin ovat myös meidän hevoset tyytyväisempiä.
