Arvi Martikainen: unelmat, yrittäjyys ja kiusaaminen

kuvassa arvi martikainen

Arvi Martikainen on hallitseva Suomenmestari kenttäratsastuksessa ja vasta 17-vuotias ratsastaja, mutta on ehtinyt tehdä ja vaikuttaa paljon, nuoresta iästään huolimatta. Hän haaveilee olympialaisiin osallistumisesta kymmenen vuoden aikajanalla. Arvin tarina on poikkeuksellinen: hän on pitkälti itse omalla liiketoiminnallaan rahoittanut hevosen oston ja kilpailutoiminnan. Miten hän on tämän kaiken tehnyt ja vielä näin lyhyessä ajassa? Haastattelimme ihanan positiivista Arvia, lue ja motivoidu itsekin!

Motivaatiopuhujana

Arvi kutsuu itseään motivaatiopuhujaksi. Hänen liiketoimintansa perustuu esiintymiseen ja puhujakeikkoihin, joilla hän rahoittaa omaa kilpaharrastustaan, sosiaalisen median toiminnan lisäksi. Motivaatiopuhujana hän pitää esityksiä ja puheita muun muassa kouluilla, tapahtumissa, seminaareissa ja hänen omien sanojensa mukaan oikeastaan melkein missä tahansa. Lisäksi hän tekee esimerkiksi juontokeikkoja tapahtumissa ja ohjelmanumeroissa. Arvi oli mukana Tampereen Hevosmessujen ohjelmassa ja osallistui ohjelmanumeroon raadin jäsenenä. Puhujana Arvin on mahdollista räätälöidä puhe erilaisiin tarpeisiin, kuten esimerkiksi sisällön ja painotusten osalta.

Motivaatiopuhe sisältää yleensä Arvin oman tarinan esimerkkinä siitä, miten unelmiin uskomisella voi tavoittaa mitä tahansa, kunhan on valmis tekemään töitä. Hänen oma tarinansa onkin mainio esimerkki ja oma motivaatio on siivittänyt hänet tälle tielle, jossa hän on esimerkkinä muille. Lisäksi hän puhuu vahvasti myös kiusaamisesta ja nuoresta yrittäjyydestä. Nämä ovat arvoja, joita hän pomputtelee puheensa aikana ja jotka ovat hänen sydäntään lähellä. Hän haluaa korostaa oman polun valintaa ja nimenomaan sen oman tiensä löytämistä. Hän uskoo oman polun luomiseen ja kannustaa kaikkia tekemään oman polkunsa huipulle asti. 

Nuoren yrittäjyyden lisäksi Arvi puhuu sponsoroinnista ja kaupallisesta yhteistyöstä. Hänellä itsellään on näistä kokemusta, ja siksi haluaakin tuoda asiaa näkyväksi nuorille ratsastajille. Nämä asiat ovat monesti nuorille ratsastajille pimennossa eikä alalla ole neuvontaa. Arvi kertoo antavansa vinkkejä ja osviittaa miten hoitaa sponsorisuhteet ja miten hankkia niitä. Hän haluaa tuoda sponsoroinnin näkökulmaa enemmän ratsastusmaailmaan. Arvin mukaan korkeammalla tasolla yhteistyökuvioita on enemmän. Nuoria ratsastajia sponsoroidaan hänen mukaansa hyvin vähän, vaikka he olisivat juuri se kohderyhmä, joka eniten tukea tarvitsisi ratsastuksen ollessa hyvin kallis laji. Tähän epäkohtaan hän toivoo voivansa vaikuttaa. 

Ikimuistoisia hetkiä 

Arvi kertoo nauttineensa esiintymisestä jo pienestä asti. Esiintyminen auttaa niin rahallisesti harrastuksessa ja sen tavoitteissa kuin myös motivoi itseä. Yleisönä hevosihmiset eivät eroa muusta yleisöstä. Arvi on kokenut keski-ikäisille puhumisen rentona, sillä oma ikäluokka jännittää enemmän. Tämä on tietysti luonnollista, vaikka takana onkin jo viisi vuotta puhujan töitä. Hän kokee puhujana toimimisen olevan viihdyttäjän rooli, mutta samalla rentoa ja kivaa työtä, josta hän pitää. 

Arvi ei muista yhtäkään tilaisuutta, josta olisi tullut negatiivista palautetta. Esimerkiksi opettajat ovat tulleet kiittelemään siitä, miten omat oppilaat ovat alkaneet ajattelemaan toisin. Myös viestejä tulee paljon tapahtumien ja puhumiskeikkojen ulkopuolella. Arvi on lupautunut olemaan se henkilö, johon voi ottaa yhteyttä kiusaamisesta. Hänen mukaansa monet tarvitsevat kuuntelijaa ja tukea omille kokemuksilleen. Erityisesti samanlaisessa kiusaamistilanteessa olleilta, joissa Arvi itse on joskus ollut, tulee paljon viestejä. Tämä on hyvin surullista, mutta ainoa mitä tilanteessa voi tehdä, on antaa oman tukensa viestin lähettäneelle. Lisäksi viestejä kiusaamisesta tulee aivan laidasta laitaan ja lapsia ja nuoria kiusataan esimerkiksi harrastuksen, pakolaisuuden tai kansalaisuuden perusteella. Arvi pyrkii tukemaan ja vastaamaan kaikille.

Hienoin kokemus puhujana Arville on ollut se, kun eräällä koululla kuuntelemassa ollut poika kuuli Arvin tarinan siitä, miten hän alkoi tehdä koruja. Tästä inspiroituneena kuuntelijana ollut poika opetteli itse takomaan ovenkahvoja itse. Jopa Helsingin Sanomat teki tästä jutun. Vastaan on tullut myös erikoisempia tapauksia. Arvi kertoo, miten eräällä kerralla koulukiusaamisesta puhuttaessa eräs nuori nousi tilaisuudessa kertomaan oman mielipiteensä. Nuori kertoi, ehkä yllättäenkin, saavansa mielihyvää kiusaamisesta. Arvin mukaan tilanne oli hyvin hämmentävä, mutta jotenkin hän onnistui kääntämään asian edukseen pyytämällä nuoren mukaansa lavalle ja käymällä tilanteen herättämiä tunteita läpi. Tällöin hänen mukaansa pitää pystyä inspiroimaan ja käyttää hyödyksi tilannetta. Toisaalta voidaan miettiä, miten ollaan päästy tällaiseen tilanteeseen, jossa nuori kokee kiusaamisesta mielihyvää. Miten yhteiskunnassa ollaan niin huonosti tehty asiat, että meillä on näin huonosti voivia lapsia ja nuoria? 

Toteuta omat unelmasi

Kuvaaja: Maisa Hyttinen

Puhujana ja vaikuttajana on ollut Arvin mukaan mahtavaa ja ihanaa nähdä ja kuulla, miten lapset ja nuoret uskaltavat sanoa unelmiaan ääneen. Hänen korostaa, että unelmista pitää tehdä tosia. Omista unelmistaan puhuminen on ensimmäinen askel koko suuressa kaaviossa, jonka päässä häämöttää unelmien toteutuminen. Se, että uskaltaa puhua unelmistaan ääneen joka ikiselle ihmiselle, on todella tärkeää. Näin unelmat eivät jää hiljaisiksi asioiksi takaraivoon vaan alkavat toteutua.

Ensimmäinen askel Arvin filosofiassa matkalla unelmiin on siis unelmien ääneen sanominen. Hänen mukaansa tämän jälkeen unelmat ja ajatukset niistä pystytään muuttamaan niin päin, että olet valmis tekemään töitä unelman tai unelmien eteen. Tällöin ei ole enää vaihtoehtoa, että unelma ei tulisi koskaan toteutumaan. Arvin mukaan täytyy muuttaa halu tehdä jotain intohimoksi tehdä juuri kyseinen asia.

Kolmannella askeleella pitää Arvin mukaan muistaa, että ikäviä ihmisiä tulee jokaisen matkan varrella.

– Älä siis välitä ilkeistä arvostelijoista vaan jatka tekemistä ja tee täysillä. 100 prosentin panostus ei riitä, vaan pitää tehdä töitä 110 prosentilla.

Arvi korostaa omaa näkemystään työn teosta.

– Jos menen valmennukseen ja teen töitä 100% edestä, tulen ehkä hyväksi ratsastajaksi. Mutta jos haluan voittaa arvokisamitaleja, pitää tehdä 110% edestä töitä, että minusta tulee paras.

Hän myös lisää, että tällä askeleella ei missään nimessä pidetä vaihtoehtona epäonnistumista. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö voitaisi oppia mokaamaan asioita oikein. Se tarkoittaa sitä, että mokat ovat pieniä kultakimpaleita. Näistä pienistä kultakimpaleista meidän tulee oppia, jotta samaa virhettä ei tehdä uudestaan ja näin saadaan lisää kokemusta.

Neljännellä askeleella on hyvä muistaa hyvät käytöstavat.

– Ole nöyrä ja kohtelias, kunnioita muita ja halua oppia.

Arvi korostaa, että aina tulee joku, joka on itseäsi taitavampi, kokeneempi tai korkeammalla tasolla ja ylimielisenä ei ainakaan edistä omaa polkuaan. Arvi neuvoo olemaan rohkeasti täysin oma itsensä ja tekemään polustasi itsesi näköinen. Hän lisää kuitenkin, että välillä on tarpeen mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja haastaa itseään. Lisäksi pitää olla valmis tekemään se vaikea valinta, jos matkan varrella tulee asioita, jotka eivät tunnukaan niin hyvältä tai helpolta, että jatkaa silti.

– Pitää muistaa, mitä varten niitä töitä tekee. Pitää muistaa, että työtä tehdään, jotta se unelma joku päivä toteutuisi. Vaikka joskus sen työn tekeminen ei tuntuisikaan hyvältä, niin silti se tehdään, jotta päästään yksi askel lähemmäs omaa unelmaa.

Näitä asioita noudattamalla Arvi on itse toteuttanut monia unelmiaan. Hän kertoo ostaneensa kaksi kilpahevosta, olevansa tämän hetken Suomen mestari kenttäratsastuksessa ja tulemaan olemaan jotain paljon isompaa vielä tulevaisuudessa. Arvin mukaan nämä asiat ovat auenneet hänelle hevosten kautta. Hevoset ovat opettaneet hänelle paljon tärkeitä asioita elämästä, joita hän pyrkii ylläpitämään elämässä. Ilman hevosia hän ei tietäisi, millainen hän tai hänen elämänsä olisikaan. Hevoset tuovat isoja asioita.

Kuvaaja: Maisa Hyttinen

Kirjoittaja Juulia Erkkilä on intohimoinen hevostyyppi, jonka mielestä parasta hevosissa on niiden herkkyys ja uuden oppiminen niiden kanssa koko ajan. Hän työskentelee ratsastuksenopetuksen ja eläinvusteisen terapian parissa. Omien hevosten kanssa hän on harrastanut kaikkea aina maastakäsintyöskentelystä ja metsissä samoilusta kenttäratsastukseen asti.

Tykkäsitkö? Jaa artikkeli

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
HAPPYRIDER.FI

Jatka lukemista